Aulis Tynkkynen avasi EKK:n tutkimusseminaarin. Nyt otettiin ensimmäinen askel uudelle jatkumolle.

 

Kimmo Lapintie kertoi tarinan ihmisten kaupungissa ja siitä, miten keskustakehittäminen kytkeytyy laajempaan kaupunkikokonaisuuteen. Mikä on aidosti kestävää ihmisten kaupungissa.

Ihmistieteitä ovat mm. psykologia, sosiologia, lääketiede, historia, politologia…

Kävelevä ihminen (tähtiarkkitehti Jan Gehlin mukaan) on hyvin lineaarinen. Suunnittelijan asiakas on pystyssä seisova, eteenpäin ja alaspäin suuntautuva, 5 km/h kävelevä nisäkäs.

Akateeminen tieto: ei tarjoa aina suoraan sovellettavuutta käytäntöön? On usein hyvin teoreettista ja vaikeatajuista.

Tarinat vetoavat tunteisiin (vrt. leirinuotio) ja innostavat toimintaan. Tarvetta on nyt selkeisiin suunnitteluoppeihin esim. kaupunkisuunnittelussa.

Lopulta kaikissa kaupungeissa ymmärretään ryhtyä suunnittelemaan ihmisten kaupunkia. Ei ole olemassa yhtä ihmisiä, vain ihmisiä.

 

 

Timo Hintsanen: Jan Gehl on nyt hyvin ajankohtainen, kun kirjansakin käännettiin vihdoin suomeksi. Tarina voidaan mieluummin muuntaa peliksi? Pelillinen tapa, joka käyttää tietoa ja hyödyntää myös tekoälyä? Suunnittelijoita ei silloin tarvitakaan? Mikä oikeutus, että juuri keskustaa pitää kehittää? Keskusta kaikkia keskellä, se on kaikkien kaupunki!! Miten vähennetään tulevaisuudessa liikkumistarvetta? On mahdollisuus keskustoille.

Ihminen on kuluttava olento. Globalisaatio, digitalisaatio ja kaupungistuminen ovat suurimmat muutosvoimat. Akateeminen tieto ei olekaan niin avointa? Se ei ole vaikeaselkoista, vaan vaikeasti ehkä saavutettavaa.

 

Leo Kosonen on ollut käytännön kaupunkisuunnittelijasuunnittelija. Keskustan suhde jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkiin on ”kaupunkikudelmaa”.

Erilaiset kaupunkikudokset kohtaavat keskustoissa. Autot valtasivat ensin keskustat ja sille tapahtui vastareaktio esimerkiksi Fremantle/ Perth/Australia sekä Vejle/Tanska. Kuopion mallia on kehitetty jo vuodesta 1993. Kuopiossa kaupunkikudokset ovat nyt erinomaisessa tasapainossa. Avainsanoja ovat: jalankulkukaupunki, lähimyymälät, läpiajon ja kiertelevän ajon poisto, paremmat bussireitit, uutta liikerakentamista.

 

Kaupunkikudokset ympäröivät kaupunkikeskustoja. Käsitykset keskustoista vaihtelevat. Hypermarketti voi olla myös kävelykadun jatkeena (esim. Vejle). Uusikaupungissa on haasteellinen marketkeskittymä keskustan ulkopuolella. Tampereella on Ratinan kauppakeskus aivan keskustassa. Kamppi on taas joukkoliikennekaupungin ytimessä, mutta Tripla ja Redi ovat haasteita, koska keskustan ulkopuolella. Kööpenhaminassa on hienot pyöräilyjärjestelyt, mutta keskustassa ei kävelykadulla pyöräillä.

Kaupunkikehitykseen ohjaamiseen saatava uusia työkaluja! Sekä uutta ajattelutapaa. Kaupunkikudosajattelu on hyvä tapa kehittää kaupunkia kokonaisvaltaisesti: Jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Kolme erilaista kudostyyppiä helpottaa mm. luottamushenkilöiden ymmärtämistä.

 

Riitta Niskaen: Kuopio on esimerkillinen kaupunki mm. taitavalla saavutettavuudellaan. Johtaa kohti hyvin kestävää liikkumista. Ei aina ymmärretä vastuutamme ilmastotalkoista.. Auto ei osta, mutta kävelijä ostaa. Voisiko olla pyöräilykaupunkikin! Kävelyä ja pyöräilyä ei voi rinnastaa. Kuopio on loistava esimerkki.

 

Sampo Ruoppila kertoi Turun kaupungin ja Turun yliopistojen yhteistyöhankkeesta. Tavoitellaan mm. vahvaa vuorovaikutusta kaikkien toimijoiden välillä. Tavoitteena luoda johtamisen ja kehittämisen tietoperusta. Yhteinen ohjausryhmä ja tutkimusjohtaja on keskeinen oivallus. ”Tässähän viisastuu väkisinkin”. Tiivis ja yleistajuinen viestintä auttaa.

Keskusta kulutusympäristönä: vapaa tila, yhtenäinen tila, symbolitila. Tavataan torilla. Asuinpaikkoja!

Esimerkkejä erilaisista hankkeista: Missä ihmisjoukot liikkuvat? Kännykkäpeilaus ei tietosuojalain vuoksi ole mahdollista. Kaupunkipyörädatasta on apua. Miten erilaista raakadataa voisi hyödyntää ja yhdistää luovalla tavalla? Tekoäly ei olekaan kovin älykäs.

Kokemuksellisuutta! Vetovoimainen ostosympäristö ikääntyvien kuluttajien näkökulmasta? Miltä merellinen Turku tuntuu moniaistisesti: tuoksua, tuntua sekä näköaistimuksia. Nuoriso kaipaa sopivasti vapautta, ei siten liian valmiiksi suunniteltuja tiloja ja paikkoja.

 

Minna Seppänen: suunnittelijat tarvitseva työkaluja! Mainiota, että Turku käynnistänyt erinomaisen kaupunkiohjelman. Tutkija ja suunnittelu kohtaavat nyt ja niiden on kohdattava! Tietoa pitää kansanomaistaa ja havainnollistaa: yrittäjille ja päättäjille. Miten ihmiset käyttäytyvät ja liikkuvat kaupungeissa on tärkeää: ihminen, ihmisten liikkuminen ja kauppa ovat kehittämisen ydintä. Ratikka vaikuttaa Tampereen kaupunkiin kytkien mm. hypermarketteja kaupunkikokonaisuuteen. Pelillistäminen, havainnollistaminen sekä tehdä tieto ymmärrettävämmäksi!

 

Mikko Heikkilä antoi mietteitä ja pohdintoja kaupunkisuunnittelusta, ei niin ”tutkijanäkökulmasta”.

Mikä on tutkijan ja suunnittelijan ero? Suunnitelma on ratkaisu. Tutkija ei tuota suunnitelmia. Arkkitehti vetää viivan yleensä ilman tutkimusta. Suunnittelijaa kivittää vain yleinen mielipide. Tutkimus ei ole asiakaslähtöistä. Kaikki käsittävät suunnitelmia omalla tavallaan. Seinäjoenkin kaupunkielämä eletään muualla kuin Aalto-keskuksessa.

Jan Gehl 1971 ”Livet mellene husene” on esimerkillinen teos. Lähtökohtana on kävelevä ihminen.

Nyt Gehl on guru. Luonut loistavia indikaattoreita. Tunnetuksi kirjoistaan ja prosesseistaan. Kaikkihan päätyy aina siihen, että ihmiset tapaavat lopuksi toisensa katukahviloissa.

Kohtaamisen ajaton tarve on ikuista (vaikka katukahvilassa), palvelutarjonta ja asiakaskäyttäytyminen (jatkuvassa muutoksessa) kuten liikennekäyttäytyminenkin.

Orientoituvuus tärkeää (kts. Siena). Redistä puuttuu dominantti (kts. Siena)! Herkkää tasapainoa kauppakeskusten ja kivijalkakauppojen kesken. Torikierto ei ole lähtenyt Suomessa käyntiin. Peltomarketit enää tätä päivää raskaan kaupan osalta. Yksityisautoilu on kivaa, helppoa ja yksityistä etenkin pienissä kaupungeissa. Autorakkaus alkaa ehkä jo ellittää? Pyöräkatuja, joissa pyöräilijä on kunkku! ”Arkkitehtuurikapinaa – ei enää rumia laatikoita” -kampanja on mielenkiintoinen.

 

Tarja Outila Oulun yliopistossa tutkii asiakaslähtöisiä ja osallisuuslähtöisiä kaavaprosesseja.

Kemi muutti suuntaansa kerralla 180 astetta. Merellisyyttä, matkailullisuutta ja historiaa, mutta väestökatoa.  Houkutella takaisin: sukulaisuudella, ystävillä ja yhteisöllisyydellä. Kemi ei enää avaa uusia asuinalueita. Kasvu on nyt sisäänpäin! Matkailu vahvaksi. Painotus ydinkeskustaan ja .uusi henkinen ote. Kun väestö ei kasva, niin kehittämistä tehdään laadullisilla tekijöillä kansalaislähtöisesti. Imago nostetaan nyt keskustan kehittämisellä. Sarjakuvia halutaan hyödyntää.

Torniossa on ”Two Cities, One Heart”. Enemmän nyt hierarkisointia ja pelkistystä. Kaupunkielämä on nyt sisällä kauppakeskuksessa. Torniossa on jo hahmotela pyöräilykaupungista. Matkailu tuo jo muutoksia: vanhat rakennukset muuntuvat hotelleiksi.  Nyt on aito kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa.

Oulu kasvaa kaupunkina. Haluaa kuulua Suomen Top 5 kaupunkeihin. Oulu on brändipersoona.  Oulussa on brändikäsikirja. Keskusta on monimuotoinen kohtaamispaikka. Oulu on digikaupunki. Kovasti tapahtuu ydinkeskustassa. Kauppakeskus Valkea on muuttanut dynamiikkaa. Rotuaarin kattamista tutkitaan. Tornihotellia kaavaillaan torin kylkeen. Uudet pysäköintinormit ovat tulossa. Ilman elävää keskustaa ei ole elämää muuallakaan kaupungissa.

Rovaniemi on kaupunki, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Joulupukki on sisäänheittäjä. Rovaniemi on matkailukaupunki. Rovaniemen keskustan katutila on täynnä markkinaa kuten poroajeluja. 24-kerroksinen hotelli on tulossa. Airbnb on muuttanut jo kaupunkia, koska on kasvanut räjähtävästi.

Maarit Pimiän mukaan matkailu tulee Lappeenrannassa rajan takaa. Korkeaa rakentamista halutaan. Kaupunki on kohtaamispaikka. Miten pohjoinen puhuu?  Rovaniemi on talvimatkailukaupunki. Valkea onkin imenyt ihmisiä kävelykadulta, niin sitten Rotuaaria kattamaan vaan. Vuodenajat vaikuttavat suunnitteluun. Eri vuodenaikojen hyödyntäminen tehokkaammin esim. talvella on tärkeää. Talviaukiolla ei olekaan ketään! Ovat lumensäilytyspaikkoja. Mieluummin lumilinnoja ja liukumäkiä.    

 

Juha Kostiainen kertoi elinkeinoelämän näkökulmasta ”monikäyttöhankkeisssa” niiden työnjaosta, tasapainosta ja etujen turvaamisesta.

Euroopassa tiivistetään yhdyskuntarakenteita. Brown Field -alueita muunnetaan kaupunkikulttuurille. Mixed use -hankkeissa yhdistyy asuminen, työpaikat ja vapaa-aika.

”Kaupunkimuotoilu” on monialaista: poikkitieteellisyyttä, tiiviyttä, sekoittuneisuutta ja saavutettavuutta. Autoilusta ollaan siirtymässä muihin liikkumisvälineisiin. Ei helppoa kaupungeissa johtuen maanomistussyistä.

Työympäristöt ”insinöörireservaateista” urbaaneihin ympäristöihin. Kaupungissa on kivampi olla!

Espoon Keilaniemenranta on mixed use -hanke: asumista työpaikkoja ja viihtyisää kävely-ympäristöä palveluineen sykkien kaikkina vuorokauden aikoina.

Garden Helsinki olisi vapaa-ajan ja asumisen moderni näyttämö. Tiivistää yhdyskuntarakennetta. Loistavat joukkoliikenneyhteydet. Ei julkista rahoitusta. Keskuspuistoon ei kosketa oikeasti. Keskustelu on reipasta nyt, hyvä, nythän sitä on käytävä! Olisi kansainvälinen esiintymispaikka superstähdille. Kaikkina vuorokaudenaikoina. On lähellä.

Maria 01:stä on tulossa Euroopan paras kasvuyritysympäristö. On yhteisöllinen kampus teknologiastartupeille äärijoustavilla tilavuokrajärjestelyillä.

Ja avoin hengittävä kortteli alueen asukkaillekin. Paluukaupungin alkuperäiseen ideaan: kaikki on helposti saavutettavissa.

 

Minna Maarttola kaupungin kannalta monikäyttöisyys (ei sekakäyttö…!) haastaa julkisen sektorin kaikki rakenteet. Kunta ei ylhäältä suunnittelekaan. ”Kaupunkimuotoilu” on erinomainen termi. Yhdessä tekemistä nyt, ei yksisuuntaisesti ylhäältä ohjaten. Elinkeinopolitiikka on työpaikkoja. Maria 01 on moniulotteista kaupunkikehittämistä.Lähti liikeelle ideakilpailulla. Koko idea Mariasta lähti vierailusta Heikki Kyöstilän luona: miksei sinne start up -keskittymää. Tavoitteeksi maailman paras start up -keskittymä.  Ei kankeaa arkkitehtikilpailua vaan sisältöjä ja toteutettavuutta. Haastaa vanhoja toimintatapoja. Tehdään yhdessä, mutta selkeillä rooleilla.

 

Ville Helminen seuraa yhdyskuntarakenteita. Tuottaa erilaisia aluekuokituksia esim. mikä on keskustaa, mikä maaseutua. Seurantatietoa pitkältä aikajänteeltä. Mistä keskustoihin tullaan nyt töihin. Tuottaa erusseurantatietoa.

Elinympäristön tietopalvelu on nimeltä Liiteri. Kaupastakin tietopankki. Antaa yleiskuvan tilanteesta. Keskustojen asukas- ja työpaikkamäärä sekä niiden kehittyminen.  Keskustoista tulossa nyt asumisen ympäristöjä.

Matkat keskustoihin tehdään useimmiten kestävillä (ei autoilla) kulkutavoilla. Jalankulkukaupungit ovat hyvin stabiileja.

 

Martti Wilhelms on tehnyt elinvoimalaskentaa vuodesta 2015. Nyt mukana on 42 kaupunkia. Toukokuun lopussa on elinvoimatietojen yhteisjulkistus.

Tiivis ja elinvoimainen keskusta luo myönteisen mm. asiakaskokemuksen sekä vahvistaa joukkoliikenteen palvelukykyä.

Tylsän kaupat kuolevat?  Verkkokauppakin haastaa. Tampere elinvoimalasketaan kaksi kertaa vuodessa. ”Rasse” heijastaa elinvoimatulokseen. Ei ole ole kuitenkaan niin dramaattista. Voimakartta on uusi työkalu kehittämiseen.

Loimaa kaksinapainen. Torikeskus on onneksi vielä voimissaan.

Turun toriparkki on työmaana.  Wiklundin takapihalla on ”parkkisuuaukko”. Tarttiskojan se tiivistää?

Lappeenrannan keskustan haaste kaksinapaisuus. Keskellä on sankarihautausmaa.

Kotka on onnistunut: kauppakeskus Pasaati sijaitsee tasapainoisesti, mutta reitti Wellamolta on keskeneräinen.

Jyväskylässä mietitään, miten uudet kulttuurilaitokset integroidaan keskustaan.

 

Kooste tutkimusseminaarista on laatinut Pokko Lemminkäinen tj/EKK ry

Categories: Ajankohtaista

fiFinnish