Hallitus kokoontui 29.9. Hallitus kokoontui Ilmarisen vieraana WTC:ssä Aleksanterinkatu 17:ssa juhlallisessa Marskin salissa Ville Laurilan toimiessa tilaisäntänä. Kokoukseen osallistui 15 henkilöä. Hallitus käsitteli mm. seuraavia asioita: yhteisterassiselvitys, katukaupustelusuositus, sähköpotkulautahässäkkä, hankerahoitusten haastavuus, vuoden 2022 keskustaTEKOkilpailun tilanne,
Senaatintorin yhteisterassi voitti ensimmäisen kilpailun 2020, vuosi sitten Vekara-Varkaus voitti. EHDOKKAAT 2022 Helsinki: Allas Sea Pool -merikylpylä ja kaupunkikeidas. Hämeenlinna: ”Kotini on linnani – Hämeenlinna kotini” -asukasilta. Iisalmi: Pop Up -tapahtumaviikko tuomaan uusia kokeiluja ja
Maailman ensimmäinen Citykucha järjestettiin 1. päivä syyskuuta Hamburger Börsissä. Jokainen esiintyjä sai esitellä 7 minuuttia itse valitsemaansa keskusta-aihetta. Esitysten vaihtoaika oli 2 minuuttia. Tilaisuuden aloitti ryhdikkäästi pormestari Minna Arve. Raikkaat esitykset saivat yleisön viihtymään. Näitä
Kapellimestari Atso Almila asuu aivan Kuopion keskustassa. Hän pistäytyy lähes päivittäin 120-vuotiaassa Kuopion elävässä kauppahallissa. Nyt vie kotiin graavattua kotimaista kirjolohta. Kauppahallia voi Almilan mielestä pitää oikeana sosiaalisena mediana. Keskustakierroksensa päätteeksi Almila voi istahtaa Salacavalaan
Kaupallinen konsultti Tuomas Santasalo oli perustamassa EKK:ta 12.6.1997. Silloin oli erittäin hyvä kaupunkikeskustojen ”boomi” päällä. Lukuisat kaupungit olivat kiinnostuneita siitä, miten saadaan luotua kävelykeskustoja. Santasalo oli jo tehnyt ympäristöministeriölle keskustoista erilaisia selvityksiä. Ympäristöministeriö ja kaupan
Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mielestä tärkeintä on, että tunnustetaan kaupunkien menestyksen kansallinen merkitys. Ei pyrittäisi estämään kaupungistumista. Kaupunkien hyödyt on nyt tunnistettava, kuten on myös tunnistettava kaupungistumisen haasteet. Kaupunkeja on tuettava haasteiden ratkaisemisessa. Tehtävä
Toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen kertoo, mikä kehittämishankkeissa on tärkeintä. Yhdistyksen ja sen omistaman yhtiön kokonaistuotto on nyt 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 15 % on kehittämishankerahaa. Blogisti Pilvi Linna haastatteli toiminnanjohtaja Kolehmaista, mikä keskeistä hankerahoitushakemuksissa.
Pormestari Arve valitsi Citykucha-aiheekseen Turun Taiteen talon. Se avattiin keväällä 2022. Rakennus palvelee taiteen tekijöitä, kaupunkilaisia ja matkailijoita. Rettigin entinen kuusikerroksinen tupakkatehdas sai uuden elämän. Taloa käyttävät päivittäin kuvataiteilijat, esittävän taiteen tekijät sekä luovan alan
Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen johtaa Turun kaupunkisuunnittelua. Oli luovuttamassa toukokuussa vuoden 2022 keskustapalkintoa Pietarsaareen. Molempien kaupunkien keskustoissa kehittäminen ja kehittyminen ponnistaa omasta historiasta. Turun juhlakonferenssissa 31.8.-1.9. nähdään se konkreettinen muutos, mitä Turun keskustassa on saatu nyt
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009107025.html Sopu sijaa antaa. Kaikessa. #kaupunkikeskustat
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009101627.html "Kaksikotisuus" tulevaisuutta. Ykköselämä kaupungissa, toinen maalla. Kultaisin tasapaino? #kaupunkikeskustat
Hallitus kokoontui 29.9. https://www.kaupunkikeskustat.fi/2022/09/30/hallitus-kokoontui-29-9/ #Ajankohtaista
Yhteistaerassiselvitys, katukaupustelusuositus, sähköpotkulautahässäkkä, hankerahoitusten haastavuus, vuoden 2022 keskustaTEKOkilpailun tilanne, Turun Juhlakonferenssimme palaute...
#kaupunkikeskustat
Piazzaperjantaita kaikille tasapuolisesti! Kaupunki ilman keskustatapahtumia olisi kuollut. Nähdään tänään omalla torilla. Vaikka pizzalle.
#kaupunkikeskustat
Tänään muisteltiin @hsfi Turun raitiovaunuja 50v takaa. Miksii silloin todettiin bussiliikenne kannattavammaksi? #joukkoliikenne #Turku #kestäväkaupunki
Arkkitehtuurista on aina monta mielipidettä.
Arkkitehtuuri ei ole sisältöä, vaan muoto tietylle sisällölle.
Asumistiiviydellä on yhteys elinvoimaan ja ilmastoon.
Tallinnan ROTERMANN ”kaupunki kaupungissa” on referenssi. Ruosteteräs on ikuista?
#kestäväkaupunki
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009068733.html Tulevaisuuden todellisuus... #kestäväkaupunki
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009094089.html Sama kaksio maksaa kymmenesosan Lapualla vrt. Punavuori. Mahdollisuus maaseutukaupungeille? #kestäväkaupunki
Poiminta kevään elinvoimajulkistuksesta (Elävät Kaupunkikeskustat ry).
Asukas- ja työpaikkamäärien kehitys ns. Vartin keskustassa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ja SYKEn YKR-ruutuaineistoon. (TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy)
#Vartinkeskusta #tiedollajohtaminen
Terassikausi alkaa olla ohi Tarttossakin. Silti keskusta on kaikkien olohuone.
#keskustanelinvoima #Vartinkeskusta #tartu #tartulinna #ruutli
Vielä nähdään kivijalkakaupan renessanssi! Verkossa shoppailu on tylsää.
#keskustanelinvoima #Vartinkeskusta
https://fafi.fi/fashion-finland/fashion-finlandin-paatoimittaja-sami-sykko-huhut-kivijalan-kuolemasta-olivat-vahvasti-liioiteltuja/
Oulu onnistui isoista kaupungeista eniten kasvattamaan asukasmääräänsä 2010-luvulla ns. Vartin keskustassa (1 km säteellä keskipisteestä).
Kasvua 14,3 % (asukastiheys v. 2020 n. 5210 as./km2)
#Vartinkeskusta #keskustanelinvoima #tiedollajohtaminen #oulu
Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?
Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.
– Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ytimessä. Missä ihmiset asuvat ja haluaisivat asua, määrittelee paljon.
– Tammikuun -25 asteen pakkanen saa hengityksen höyryämään ja pitää pään kylmänä. Keskustakehittäminen on todellakin ulkoilmalaji, Kuopion apulaiskaupunginjohtaja, FT Pekka Vähäkangas.
10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina aidosti kuunnella.
Pariisin Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Loading ...
Ja kansa kuuntelee. Keskustapalkinnon ja keskustatekojen voittajat äänessä.
Tutkimustorstain herkkuja. Kaupunkiesimerkkejä: Riihimäki, Tikkurila, Vaasa, Hampuri ja Bremen, Varkaus, Joensuu, Rovaniemi, Pietarsaari, Turku, Amsterdam, Rotterdam, Delft.
Keskustojen ihmeitä oppaineen. Kaupunkielämän verkottumista ja verkostoja.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
;
Finnish