PORVOO (valokuvassa) voitti vuoden 2026 valtakunnallisen keskustapalkinnon (Uusikaupunki 2025, Maarianhamina 2024, Pietarsaari 2023, Tapiola 2022 ja Turku 2021). Nyt haetaan voittajaa vuodelle 2027 ja järjestyksessään 28. kerta. Voittajat ovat yleensä olleet onnistuneita keskustojen kehittämishankkeita. Kilpailuehdotukset
Hallitus nro 4 Etelärannassa EKK:n hallituksen kokous oli 24.9. Eteläranta 10:ssä Erikoiskaupan liitto ETU ry:n isännöimänä ja toimitusjohtaja Jenni Homerin emännöimänä. Kokoukseen osallistui yhteensä 27 henkilöä. Paikalla olivat (valokuvassa vasemmalta oikealle): Inkinen, Kekkonen, Homer, Mollgren
Heikkilä testasi stadia Havainnot Helsingin liikenteestä ja kaupunkiympäristöstä piirtävät kuvan toimivasta, mutta vielä kehittyvästä kokonaisuudesta. EKK:n hallituksen tutkimus- ja kehittämisvastaava, emerituskaupunkisuunnittelija Mikko Heikkilä testaili metron, raitiovaunujen ja bussien saumatonta intergraatio pari viikkoa. Toimivuutta tukevat täsmälliset
Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren aloitti EKK:n puheenjohtajana syyskokouksen 11.12.2025 valitsemana ja ensimmäinen vuosi puheenjohtajana on nyt tehty. Mollgren seurasi jo aikaisemmin vierestä EKK:n toimintaa. Kaupungeissa on nyt suurta paloa tehdä kaupunkikeskustoista eläviä, viihdyttäviä ja tapahtumarikkaita,
Tietokirjailija Liisa Väisänen (keskimmäisenä valokuvassa) aloitti matkaoppaana Venetsiassa 40 vuotta sitten. Matkailu on muuttunut jopa massaturismiksi. Kaikki kaupunkikehittäjät voisivat ottaa mallia Venetsiasta siinä, että kaupungissa ei enää halua kukaan asua – keskusta tyhjenee valtavaa vauhtia
Hämeenlinnalainen ja eurooppalainen kaupunkipoliitikko Sari Rautio arvostaa Hämeenlinnan keskustan kerroksellisuutta, kaikkea mitä ihminen tarvitsee löytyy läheltä, on hallintoa ja kirkko, on kaupallista toimintaa, on tilaa, on kauneutta ja vielä puitakin. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi,
Hämpton rocks! Alue-, kaupunki- ja keskustakehittämisen päätapahtuma 2026 oli Hämeenlinnassa elokuun lopussa. Citykonferenssin ensimmäinen päivä huipentui kaupungin vastaanottoon raatihuoneella, jossa ratkaistiin mm. ketkä ovat vuoden 2026 Citytietäjiä. Torilla jatkettiin jälkikehittelyillä illan alkaessa jo hieman hämärtyä.
CON Kuopiossa EKK:n kaupunkikiertue vieraili Kuopion keskustan Palad Showroomissa. CON-seminaarin nimi tulee sanoista ”City on napa”. Torin keskeltä löytyy Mualiman napa. Toisaalta ”con” on latinaa tarkoittaen tekemistä muiden kanssa. Monipuolisen seminaarin lopuksi ihailtiin vaikuttavaa Lumit-taidelukiota
Elinvoimaa kulttuurista! Pienten ja keskisuurten kulttuurikuntien verkoston kesäseminaari oli Pietarsaaressa 16.-17.6. Vuosi sitten se oli Raaseporissa ja kaksi vuotta sitten Taidekaupungissa. Näyttävä Elinvoimaa kulttuurista -pamflettisarja julkaistiin kesäseminaarin yhteydessä ollen jo kolmas laatuaan. Yrjö Sotamaa Aalto-yliopiston
Blogisti Pilvi Linna haastatteli tulevaisuusguru ja kosmopoliitti Minna Takalaa Senaatintorilla. ”Kiinnostuin ja innostuin trendien maailmasta opiskellessani Lontoossa muotoilua yliopistossa. Palvelumuotoiluahan ei vielä silloin tunnettu. Muotoilu painottui vain tuotemaailmaan kuten teolliseen muotoiluun esim. kännyköihin. Teknologia boomissa
Blogisti Pilvi Linna haastatteli arkkitehtia ja tekniikan tohtoria Anne Stenrosia Helsingin vanhassa kauppahallissa hänen kaupunkielämistään. ”Väitöskirjatyössäni jo huomasin, että kaupunkisuunnittelunkin keskiössä on paikkojen merkitys. Aloittelin väitöskirjatyöni hyvin abstraktilta tasolta opiskellessani Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, suorittaen toista
Blogisti Pilvi Linna haastatteli vuokrauspäällikkö Ville Laurilaa Helsingin ydinkeskustan toimitilojen menestyksellisestä kehittämisestä. ”Työssäni olemme yhdessä tiimini kanssa usein tekemisissä yritysten ylimmän johdon kanssa ja keskustelemme paljon strategisista kysymyksistä koskien mm. suhdannemuutoksista, laajenemisia ja yritysjärjestelyitä ja
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä.
Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä.
Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Äänestäjistä 67 % on sitä mieltä, että lyhytvuokraus (Airbnb) nostaa keskustan elinvoimaa.
Äänestäneistä 82 % on sitä mieltä, että neljä vuodenaikaa lisää keskustan elinvoimaa.
Kaikki äänestäjät olivat yksimielisiä siitä, että jokainen keskusta tarvitsee ainutlaatuista elämyksellisyyttä.
Äänestäjistä 67 % oli sitä mieltä, että pääkaupunkimme Keskuskatu on Suomen rakennustaiteellisin kävelykatu.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.