AJANKOHTAISTA

Uusi kaupunkipolitiikka -seminaari to 30.3. klo 14

Uusi kaupunkipolitiikka -seminaari to 30.3. klo 14 Valtiovarainministeriön kokoustilat, Mariankatu 9, kokoushuone “Paja”. Ilmoittautumiset kaija.tervala@kaupunkikeskustat.fi viimeistään perjantaina 24.3. kello 15.00 Puheenjohtajana toimii Esa SALOKORPI 14.00 Seminaarin avaus johtava asiantuntija Katja PALONEN, TEM tj. Pokko LEMMINKÄINEN,

Lue lisää »

Uusi normaali keskustoissa -julkaisu

Kohdekaupunkeina: Helsinki, Hyvinkää, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere ja Turku. Kyselytutkimuksella marras-joulukuussa selvitettiin, miten vuoden 2022 muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heijastaa omaan keskustaan. Mielipidettä kysyttiin kaupunkisuunnittelu- tai elinvoimajohtajalta, keskeiseltä keskustan elinkeinotoimijalta ja keskustayhdistyksen toiminnanjohtajalta. Jokainen vastasi

Lue lisää »

Tapahtumat 2023 pähkinänkuoressa

2023 pähkinänkuoressa   Keskustakehittäjien 2023 kalentereissa merkittynä:   Hallitus 2.2., 30.3., 8.6., 28.9., 2.11. kello 10.30 Toiminnanjohtajatapaaminen Helsingissä 14.2. Uusi kaupunkipolitiikka -seminaari 14.00-15.45 valtiovarainministeriössä, Mariankatu 9 “Paja”, jossa kevätkokous 15.45- (Huom! ilmoittautumiset viimeistään 24.3.) Keskustapalkintovoittaja

Lue lisää »

CITYBAROMETRI

Onko Kappeli Suomen kaunein ravintolarakennus?

10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina kuunnella.
Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Oodin kauneutta ihailee 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 % mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta.

Ota kantaa!

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

CITYCAST

Pöllänen Etelärannassa

Erikoiskaupan liitto Etu ry:n toimitusjohtaja Ulla Pöllänen on myös EKK:n tuore varapuheenjohtaja syyskokouksen (24.11.2022) valitsemana. Eteläranta 10 on työpaikkansa merimaisemissa ratikoineen ja vanhoine kauppahalleineen. Pöllänen on aina työurallaan työskennellyt erikoiskaupan parissa. Pitkien työkoukeroiden ja -kokemusten

Kuuntele lisää »

Backas ja Chappe

Raaseporin kaupunginarkkitehti Johanna Backas on ylpeä Tammisaaressa nyt avautuvasta Chappe-taidemuseosta. Rakennus viimeistelee keskustan kulttuurikorttelin. Raaseporin kaupungissa kehitetään kolmea keskustaa: Tammisaarta, Karjaata ja Pohjaa. Karjaa on keskeinen liikenteellisesti, mutta Tammisaari on historiallinen ja matkailullinen keskus. Chappe

Kuuntele lisää »

Hakosalo ja Pietarsaaren BSNC  

Pietarsaaren kaupunkikehitysjohtaja Mika Hakosalo toivottaa Suomen keskustakehittäjät 20.4. tervetulleiksi Pietarsaareen pohjoismaiseen Baltic Sea North Cities -seminaariin, jossa esitellään keskustakehittämisesimerkkejä Ruotsia ja Norjaa myöten. Hakosalo on ”skandipoliitti”: geeninsä ovat suomalaiset, syntynyt Eskilstunassa, asunut Tampereella ja opiskellut

Kuuntele lisää »

PODCASTIT

Ystävänpäivää isolla kirkolla

Ystävänpäivää isolla kirkolla Toiminnanjohtajatapaaminen oli perinteisesti ystävänpäivänä. Stockan kellon alla tavattiin, sitten Stockmannin esittely. Sofia Helsingissä kuultiin mm. HCM:n kuulumiset. Hotelli Kämp huikaisi. Fazerin vilinässä juotiin lähtökahvit. Mariela Nortama Stockmannin tavaratalojohtaja Mariela Nortama kertoo, että

Lue lisää »

Pukki m/s Fredrikalla

Pukki m/s Fredrikalla Porvoossa joulupukki seilasi jokirantaan m/s Fredrikalla. VPK:n soihtusaattue ohjasi hevosrattaansa Lundin aukiolle, jossa lumihiutaleet leijuivat lopuksi. Robert Tennberg Hevoskuski Robert Tennberg ei ole ensimmäistä kertaa pukkia kyydissä… Martin Törnqvist Porvoon VPK:n nuoriso-osaston

Lue lisää »

Tapahtumamatoilla voittoon

Tapahtumamatoilla voittoon Turun tapahtumamatot ovat vuoden 2022 keskustateko Suomessa valikoituen 17 ehdokkaasta. Tapahtumamatot ovat oivalluksien täysosuma. Kai Kuutamo Sirkustaiteilija Kai Kuutamo kertoo, että paras paikka esiintyjällä on sellainen, missä on riittävästi tilaa myös yleisölle. Martti

Lue lisää »

PILVILINNA

Palonen ja Limerick

Blogisti Pilvi Linna haastatteli TEMin johtavaa asiantuntijaa Katja Palosta taustoistaan, työurastaan ja näkemyksistään: ”Olen kotoisin Porista. Kirjoitin ylioppilaaksi Riihikedon lukiosta, joka oli ennen ja jälkeen Riihikedon lukion Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL). Nykyään Porissa on yksi

Lue lisää »

Bauer ja Bilbao

Blogisti Pilvi Linna haastatteli ystävänpäivänä toimitusjohtaja Peggy Baueria Helsingin keskustan kehittämisestä ja kehittymisestä. ”Helsingin kaupunkikeskusta on kiinnostava ja viehättävä kehittämisympäristö. Menneisyyttä ja historiaa on kunnioitettava, mikä lisää kehittämishaasteita, mutta silti keskustaan pitää rohkeasti tuoda moderneja

Lue lisää »

Kansan uusi työ

Blogisti Pilvi Linna pyysi Samuli Kansaa kertomaan omasta työstään ja uudesta työpaikastaan. ”Santalahti on leirintäalue ja ylellinen lomakylä erilaisilla majoitusvaihtoehdoilla lähtien aivan telttamajoituksesta. Bistro tarjoaa erinomaista ruokaa ja juomaa. Oma tehtävänkuva on auttaa ja johtaa

Lue lisää »

KAUPUNKIKESKUSTAT TWITTERISSÄ – KOMMENTOI

Kaupunki elää ja sykkii keskustoissa

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:

Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?

Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.

Kaupunkipolitiikka on kaupunkikeskustapolitiikkaa

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta (historiikki)

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta (historiikki)

Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.

Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.

STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.

Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.

Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.

Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020

TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.

VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.

IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.

Elinvoimalaskenta kertoo

Elinvoimalaskenta kertoo

Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.

Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.

Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

EKK on sopimussuhteessa  Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.

Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.

Liikenneperiaatteet ohjaavat

Liikenneperiaatteet ohjaavat

LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.

KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.

KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.