Pilvi Linna ylläpitää kaupunkikeskustojen tulevaisuusikkunaa. Se kurkistelee 20 vuoden päähän. Miten keskustat kukoistavat tulevaisuudessa? Elinkeinot, kaupunkirakenne, liikkuminen, keskusta-asuminen, kaupunkimainen elämäntapa, viihde ja viihtyminen, älykkäät kaupunkivihreät, kaupunkilaisten osallistaminen ja vuorovaikutus, uudet innovaatiot.
Lue tulevaisuusblogeja, kommentoi ja osallistu kaupunkikeskustojen kehittämiseen.
KAUPUNKIPOLITIIKKA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN
Elinvoimainen kaupunkikeskusta turvaa kestävän kaupungin. Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry haastaa puolueet ottamaan kaupunkipolitiikan seuraavaan hallitusohjelmaan ja esittämään samalla näkemyksiään siitä, miten Suomen kaupunkikeskustoja kehitetään lähivuosina.
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki (228 000 asukasta). Vantaa on monta ”kaupunkia”. Se koostuu jopa kahdeksasta yksilöllisestä keskustasta. Kehärata sitoo niitä yhteen. Vantaa on luonut omaperäisen kaupunkiprofiilin metropolialueella. Vantaa on Suomen ”joukkoliikkumiskaupunki” junineen, busseineen, takseineen, jopa lentoliikenteineen. Vantaa valittiin monista ansioistaan vuoden 2019 Keskustapalkinnon saajaksi.
”Metropolimme ydin on uudistunut ja uudistuu elämyksellisesti” Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi tänään keskustapalkinnolla Helsingin kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan. Niitä on tehty aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä kehittäminen vain jatkuu. Keskustapalkinnon vastaanotti ylipormestari Jussi Pajunen. Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen, viihtyisä, kilpailukykyinen, matkailullinen ja myös turvallinen.
Aulis Tynkkynen avasi EKK:n tutkimusseminaarin. Nyt otettiin ensimmäinen askel uudelle jatkumolle. Kimmo Lapintie kertoi tarinan ihmisten kaupungissa ja siitä, miten keskustakehittäminen kytkeytyy laajempaan kaupunkikokonaisuuteen. Mikä on aidosti kestävää ihmisten kaupungissa. Ihmistieteitä ovat mm. psykologia, Read more…
Suomessa ei ole väkevää kaupunkikeskustatutkimusperinnettä. Suomi kaupungistui vasta myöhään. Toisaalta tulevaisuuden kaupunkikeskustoja ei voi kukaan tutkia, koska niitä ei ole vielä olemassa. Lääkäri ei tutki potilasta, joka ei ole syntynyt. Suomalaiset kaupunkitutkijat kohtaavat torstaina 11.4.2019 Read more…
Tutkimus ja kaupunki kohtaavat -seminaari pidetään torstaina 11.4.2019 kello 10 -15. Luennoitsijoina Suomen johtavia kaupunkitutkijoita: Lapintie, Kosonen, Ruoppila, Heikkilä, Outila, Kostiainen, Helminen sekä Wilhelms. Sitovat ilmoittautumiset ma 8.4. mennessä kaija.tervala@kaupunkikeskustat.fi Paikkoja rajoitetusti (60 henkilöä). Paikat Read more…
Cappuccino-keskusta koostuu kauppakeskuksesta, kävelykadusta ja parkkitalosta. On nähty. Vantaa on Suomen sushikaupunki. Se voitti EKK:n keskustapalkinnon 19.3.2019. Vantaan lautasella on kahdeksan toisistaan poikkeavaa kaupunkiherkkua. Wasabitahna on Tikkurilassa (kts. vaikka kaupungintalon laajennus). Tikkurila on vaikka mitä: Read more…
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki (228 000 asukasta). Vantaa on monta ”kaupunkia”. Se koostuu jopa kahdeksasta yksilöllisestä keskustasta. Kehärata sitoo niitä yhteen. Vantaa on luonut omaperäisen kaupunkiprofiilin metropolialueella. Vantaa on Suomen ”joukkoliikkumiskaupunki” junineen, busseineen, takseineen, Read more…
Autoilu kasvaa keskustoissa, mutta koko kaupungissa vähenee. Käryttävät polttomoottoriautot jäävät historiaan 20 vuodessa. Keskustan kävelyalueilla ei silti koskaan huristella sähköautolla. Jos valvottu ajonopeus on koko keskustassa max 30 km/h (= yhteinen katutila eli Shared Space). Read more…