Valtakunnalliset elinvoimatulokset 26.5.2023 kauppojen lukumäärä väheni vuodessa (-3,7 %) ravintolat säilyttivät vuodessa asemaansa (-0,5 %) vapaita liiketiloja keskustoissa on nyt keskimäärin 10,8 % Keskustojen elinvoimamenetelmä on avoin perustuen liiketilaluokituksiin. Kaupat ja ravintolat ovat tärkeimpiä. Vapaat
Tampereella on avaus elinvoimayhteisjulistuksen (Suomen 35 keskustasta) mediainfossa perjantaina 26.5. kello 12.00 SILUETTI-esittelytilassa Hatanpään valtatie 7. Media tervetuloa! Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen. Toimivan kävelykadun tunnusmerkit: + on keskeisin osa laajempaa kävelykeskustaa ja/tai kävelykaupunkia + sijaitsee
Tapiola Toimii ry:n tj. Emilia Lillandt-Mäkelä on yhtä hymyä valtakunnallisen keskustapalkinnon 2023 voitosta. Tapiola voitti keskustapalkinnon Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry palkitsi 3.5.2023 Tapiolan onnistuneesta keskustauudistuksesta. Aikoinaan tyhjästä noussut ainutlaatuinen kokonaisuus oli kehittämishaaste sekä
10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina kuunnella.
Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 % mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta.
Kappeli on 86 % mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Ota kantaa!
Loading ...
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistelee aina lämmöllä lapsuutensa Tapiolaa 1960-luvulla. On erittäin tyytyväinen Espoon kaupungin ja Tapiola Toimii ry:n nyt saamasta keskustapalkinnosta. Raati tavoitti hyvin keskeiset kehittämis- ja kehittymisnäkökulmat. Palkintolautanen luovutettiin toukokuisella Länsituulen kävelykadulla. Tapiolan elinvoiman
Maarianhaminan kaupunginarkkitehti Dominicus Björkstam vaihtoi Tammisaaren nyt Ahvenanmaahan. Björkstam kehuu Maarianhaminan keskustaa. Se on pieni, tiivis ja tunnelmallinen. Siellä kohtaa ihmisiä. Pietarsaaren palkittuun keskustaan verrattuna Maarianhaminan keskusta vaikuttaa vihreämmältä. Keskustassa on enemmän puita ja jopa
Erikoiskaupan liitto Etu ry:n toimitusjohtaja Ulla Pöllänen on myös EKK:n tuore varapuheenjohtaja syyskokouksen (24.11.2022) valitsemana. Eteläranta 10 on työpaikkansa merimaisemissa ratikoineen ja vanhoine kauppahalleineen. Pöllänen on aina työurallaan työskennellyt erikoiskaupan parissa. Pitkien työkoukeroiden ja -kokemusten
Seminarium i Jakobstad Kokoontuminen ensin Pietarsaaren torilla, josta Oy Nautor Ab:lle tutustumaan, miten maailman kauneimmat purjeveneet rakennetaan. Lopuksi kaupungin vastaanotto entisessä tupakkatehtaassa, jossa viime vuosituhannella vielä työskenteli 2000 ihmistä. Anne Ekstrand Pietarsaaren kaupunginjohtaja Anne Ekstrand
Uusi kaupunkipolitiikka -seminaari Tilaisuus oli valtiovarainministeriössä vaalien kynnyksellä. EKK:n huippukolmikkoa – Pekka Vähäkangas, Ulla Pöllänen ja Tero Lassila – täydensi hallituksemme asiantuntija Mika Ristimäki. Pääpuolueiden edustajat antoivat omat näkökulmansa. Feministinen kaupunkisuunnittelu yllätti? Harriet Lonka Keskustan
Ystävänpäivää isolla kirkolla Toiminnanjohtajatapaaminen oli perinteisesti ystävänpäivänä. Stockan kellon alla tavattiin, sitten Stockmannin esittely. Sofia Helsingissä kuultiin mm. HCM:n kuulumiset. Hotelli Kämp huikaisi. Fazerin vilinässä juotiin lähtökahvit. Mariela Nortama Stockmannin tavaratalojohtaja Mariela Nortama kertoo, että
Helsinkiläinen taiteilijaprofessori Juha ilonen on arkkitehti. Asuu urbaanisti, ei tarvitse arjessaan autoa. Ilonen kävi juuri Pariisin keväässä, edellisestä kerrasta ehti kulua jo 20 vuotta. Ilonen taiteilijaprofessori Blogisti Pilvi Linna haastatteli Pietarsaaressa taiteilijaprofessori Juha Ilosta kaupunkikehittämisestä.
Blogisti Pilvi Linna haastatteli TEMin johtavaa asiantuntijaa Katja Palosta taustoistaan, työurastaan ja näkemyksistään: ”Olen kotoisin Porista. Kirjoitin ylioppilaaksi Riihikedon lukiosta, joka oli ennen ja jälkeen Riihikedon lukion Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL). Nykyään Porissa on yksi
Blogisti Pilvi Linna haastatteli ystävänpäivänä toimitusjohtaja Peggy Baueria Helsingin keskustan kehittämisestä ja kehittymisestä. ”Helsingin kaupunkikeskusta on kiinnostava ja viehättävä kehittämisympäristö. Menneisyyttä ja historiaa on kunnioitettava, mikä lisää kehittämishaasteita, mutta silti keskustaan pitää rohkeasti tuoda moderneja
Kaikille tasapuolisesti toukokuun viimeistä pastamaanantaita.
Kotimaisesta järvikalasta luovasti soveltaen.
#kaupunkikeskustat
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009565290.html Raitsikka... #kaupunkielämä
HS Turku | Suomessa olisi neljä ratikkakaupunkia, ellei Turussa olisi tehty kohtalokasta päätöstä –...
Veikko Savonen ajoi raitiovaunua Turussa, kunnes kaupunki päätti luopua kiskoista. Päätös tuli monelle kaupunkilaiselle...
www.hs.fi
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009590945.html Keskustaa ei ole ilman yrityksiä (paitsi Pohjois-Koreassa) #kaupunkikeskustat
Lukijan mielipide | Helsingin keskustan elävöittämisessä pitää kuunnella yrittäjiä
Yrittäjillä on asiakkaiden tarpeista ja toiveista paljon sellaista kokemusta, jota kaupungin kannattaa hyödyntää.
www.hs.fi
Mieluummin olisimme kertoneet jotain positiivista! Helsingissä korostuu ison kaupungin ongelma: Ihmiset pitäisi saada takaisin työpisteilleen!
Vartin keskustassa (1 km säteellä ) työskenteli v. 2019 lähes 81 000 henk.
#Vartinkeskusta #keskustanelinvoima
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009604991.html
Keskustan elinvoima | Helsingissä on nyt tyhjää liiketilaa ennätysmäärä
Helsingin keskustan elinvoima ei ole tuoreen laskelman mukaan palautunut.
www.hs.fi
Keskustan houkuttelevuus ei perustu parkkipaikkoihin kauppojen edustalla.
#keskustanelinvoima #sisältöratkaisee
Helsingin keskustan ongelma eivät ole parkkipaikat vaan tylsyys https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingin-keskustan-ongelma-eivat-ole-parkkipaikat-vaan-tylsyys/95b3a263-c166-4579-be05-ff27d63676b7?ref=twitter:849c
Helsingin keskustan ongelma eivät ole parkkipaikat vaan tylsyys
Monenko eurooppalaisen pääkaupungin houkuttelevuuteen kuuluu, että nukkumalähiöistä pääsee autolla suoraan paraatikadun ...
www.kauppalehti.fi
Vantaankin keskustoihin voitaisiin soveltaa Vartin keskusta -konseptia. On jo aloitettukin - osui eteeni juttu Myyrmäestä.
#Vartinkeskusta #keskustanelinvoima #myyrmaki
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5533711
Länsi-Vantaalla on piilossa helmi, joka halutaan loistoon: keskus, jossa kaikki palvelut ovat...
Sileät ja siistit kadut, joissa kaunis valaistus loistaa ympäri vuorokauden.
www.vantaansanomat.fi
Piirtäjä Ilpo Koskela visualisoi näkemykseni elävästä keskustasta. Aika hyvä!
#keskustanelinvoima #Vartinkeskusta #Oulu
(Kaleva 10.5.2023)
Miten liikkumiskäyttäytymistä muutetaan? Keli-projektissa tutkittiin, lisääkö terveysinformaatio kävelyä tai pyöräilyä. Tutustu tuloksiin⬇️ @AhlvikLassi @SahariAnna
Rahoituksesta kiitos YM / @KestavaKaupunki #KestäväKaupunki
Liikkumisen terveysvaikutukset kiinnostivat hiilijalanjälkilaskurin käyttäjiä #Tampere http://dlvr.it/SpWwD8
Aamu alkoi @KestavaKaupunki aamukahveilla. MDI:n raportissa on kartoitettu kaupunkien ja kuntien kestävyysratkaisujen skaalausta tukevia toimia: Kuulimme että skaalausta vauhdittaa myös esim. innostuneet yksilöt! Oppeja ja kiinnostavia kv. esimerkkejä: http://bit.ly/3IFvLdI
Urbanin päivänä, 25.5., nautitaan #KestäväKaupunki-aamukahveja!
Aiheena kestävän kaupunkikehityksen kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ja vaikuttavimmat skaalaustoimet. Tervetuloa mukaan etäkahveille 25.5. klo 8:30-9:30!
👉https://kestavakaupunki.fi/tapahtumat/2023-05-25/kestava-kaupunki-aamukahvit
@yministerio
Kestävä kaupunki -aamukahvit | Kestävä kaupunki
Kestävä kaupunki -ohjelman toukokuun aamukahveilla aiheena kestävän kaupunkikehityksen kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ...
kestavakaupunki.fi
Kestävän kehityksen budjetointi on yksi työkalu kestävämmän tulevaisuuden varmistamiseksi. Kuusi kuntaa onkin syksystä saakka työstänyt teemaa osana #KestäväKaupunki-ohjelmaa. Lue lisää
@MotivaOy'n @SanttuHakola Kuntalehden kolumnista!
Kestävämmän tulevaisuuden varmistaminen on julkisen sektorin tärkeimpiä tehtäviä. Yksi tapa ottaa tämä huomioon on kestävän kehityksen budjetointi. Lue @SanttuHakola'n kolumni Kuntalehden verkkosivuilla @Kuntalehti @yministerio @Iina_Hei @OkariinaRauta https://kuntalehti.fi/kolumnit/kolumni-kestavan-kehityksen-budjetointi-tulevaisuuden-kunnissa/
Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?
Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
;
