Ajankohtaista

Hallitus kokoontui 29.9.

Hallitus kokoontui 29.9. Hallitus kokoontui Ilmarisen vieraana WTC:ssä Aleksanterinkatu 17:ssa juhlallisessa Marskin salissa Ville Laurilan toimiessa tilaisäntänä. Kokoukseen osallistui 15 henkilöä. Hallitus käsitteli mm. seuraavia asioita: yhteisterassiselvitys, katukaupustelusuositus, sähköpotkulautahässäkkä, hankerahoitusten haastavuus, vuoden 2022 keskustaTEKOkilpailun tilanne,

Lue lisää »

KeskustaTEKOehdokkaat 17 kpl

Senaatintorin yhteisterassi voitti ensimmäisen kilpailun 2020, vuosi sitten Vekara-Varkaus voitti. EHDOKKAAT 2022 Helsinki: Allas Sea Pool -merikylpylä ja kaupunkikeidas. Hämeenlinna: ”Kotini on linnani – Hämeenlinna kotini” -asukasilta. Iisalmi: Pop Up -tapahtumaviikko tuomaan uusia kokeiluja ja

Lue lisää »

Kucha Citykucha

Maailman ensimmäinen Citykucha järjestettiin 1. päivä syyskuuta Hamburger Börsissä. Jokainen esiintyjä sai esitellä 7 minuuttia itse valitsemaansa keskusta-aihetta. Esitysten vaihtoaika oli 2 minuuttia. Tilaisuuden aloitti ryhdikkäästi pormestari Minna Arve. Raikkaat esitykset saivat yleisön viihtymään. Näitä

Lue lisää »

CITYCAST

Almila on urbi

Kapellimestari Atso Almila asuu aivan Kuopion keskustassa. Hän pistäytyy lähes päivittäin 120-vuotiaassa Kuopion elävässä kauppahallissa. Nyt vie kotiin graavattua kotimaista kirjolohta. Kauppahallia voi Almilan mielestä pitää oikeana sosiaalisena mediana. Keskustakierroksensa päätteeksi Almila voi istahtaa Salacavalaan

Kuuntele lisää »

Santasalo on EKK:n perustajajäsen

Kaupallinen konsultti Tuomas Santasalo oli perustamassa EKK:ta 12.6.1997. Silloin oli erittäin hyvä kaupunkikeskustojen ”boomi” päällä. Lukuisat kaupungit olivat kiinnostuneita siitä, miten saadaan luotua kävelykeskustoja. Santasalo oli jo tehnyt ympäristöministeriölle keskustoista erilaisia selvityksiä. Ympäristöministeriö ja kaupan

Kuuntele lisää »

Karhunen uudistaa kaupunkipolitiikkaa

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mielestä tärkeintä on, että tunnustetaan kaupunkien menestyksen kansallinen merkitys. Ei pyrittäisi estämään kaupungistumista. Kaupunkien hyödyt on nyt tunnistettava, kuten on myös tunnistettava kaupungistumisen haasteet. Kaupunkeja on tuettava haasteiden ratkaisemisessa. Tehtävä

Kuuntele lisää »

PILVILINNA

Kolehmainen kannustaa kehittämishankkeisiin

Toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen kertoo, mikä kehittämishankkeissa on tärkeintä. Yhdistyksen ja sen omistaman yhtiön kokonaistuotto on nyt 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 15 % on kehittämishankerahaa. Blogisti Pilvi Linna haastatteli toiminnanjohtaja Kolehmaista, mikä keskeistä hankerahoitushakemuksissa.

Lue lisää »

Arve ja Taiteen talo

Pormestari Arve valitsi Citykucha-aiheekseen Turun Taiteen talon. Se avattiin keväällä 2022. Rakennus palvelee taiteen tekijöitä, kaupunkilaisia ja matkailijoita. Rettigin entinen kuusikerroksinen tupakkatehdas sai uuden elämän. Taloa käyttävät päivittäin kuvataiteilijat, esittävän taiteen tekijät sekä luovan alan

Lue lisää »

Hintsasen visiot

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen johtaa Turun kaupunkisuunnittelua. Oli luovuttamassa toukokuussa vuoden 2022 keskustapalkintoa Pietarsaareen. Molempien kaupunkien keskustoissa kehittäminen ja kehittyminen ponnistaa omasta historiasta. Turun juhlakonferenssissa 31.8.-1.9. nähdään se konkreettinen muutos, mitä Turun keskustassa on saatu nyt

Lue lisää »

KAUPUNKIKESKUSTAT TWITTERISSÄ – KOMMENTOI

Kaupunki elää ja sykkii keskustoissa

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:

Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?

Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.

Pilvilinna:
Kuopion tori ”MUALIMAN NAPA”

– Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ytimessä. Missä ihmiset asuvat ja haluaisivat asua, määrittelee paljon.

– Tammikuun -25 asteen pakkanen saa hengityksen höyryämään ja pitää pään kylmänä. Keskustakehittäminen on todellakin ulkoilmalaji, Kuopion apulaiskaupunginjohtaja, FT Pekka Vähäkangas.

Lue lisää

 

EKK
BAROMETRI

10 kerrosta ei tee tornitaloa.

Päätöksenteossa ei aina aidosti kuunnella.

Pariisin Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.

Ota kantaa!

Onko Oodi ruma?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Podcastit:
KEHITTÄJÄT KERTOVAT

Ja kansa kuuntelee. Keskustapalkinnon ja keskustatekojen voittajat äänessä.

Tutkimustorstain herkkuja. Kaupunkiesimerkkejä: Riihimäki, Tikkurila, Vaasa, Hampuri ja Bremen, Varkaus, Joensuu, Rovaniemi, Pietarsaari, Turku, Amsterdam, Rotterdam, Delft.
Keskustojen ihmeitä oppaineen. Kaupunkielämän verkottumista ja verkostoja.

Kuuntele

Kaupunkipolitiikka on kaupunkikeskustapolitiikkaa

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta (historiikki)

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta (historiikki)

Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.

Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.

STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.

Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.

Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.

Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020

TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.

VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.

IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.

Elinvoimalaskenta kertoo

Elinvoimalaskenta kertoo

Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.

Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.

Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

EKK on sopimussuhteessa  Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.

Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.

Liikenneperiaatteet ohjaavat

Liikenneperiaatteet ohjaavat

LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.

KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.

KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.

fiFinnish