Ajankohtaista

TURUN MINUUTTIOHJELMA

Juhlakonferenssi 31.8.-1.9. on keskustakehittämisen päätapahtuma Suomessa 2022. Tutustumme palkitun Turun huippuesimerkkeihin niin kävellen kuin risteillen sekä verkottuen. Minuuttiohjelma, klikkaa tästä

Lue lisää »

Ruoppila tutkii

Kaupunkitutkimusjohtaja Sampo Ruoppila on turkulainen aito urbi. Hän asuu Turun keskustassa ja viihtyy kävelykadullakin. Filosofian tohtori johtaa Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelmaa. Turun kaupunkikeskusta on tehnyt muutamassa vuodessa huikean kehittämisloikan. Ruoppila on

Lue lisää »

Tuomiokirkon yhteisterassilla

Turun Kirkkopuiston yhteisterassi pystytettiin kolmatta kertaa. Se on toteutettu yrittäjävetoisesti. The Cow tarjoilee yhteisterassilla raikkaita kesäjuomia a´ 13 euroa: Strawberry Margarita, Pina Colada, Lavender Collins, Paloma, Dark ´n´ Stormy, Kåska Sour, Smål Spritz… Listalla myös

Lue lisää »

Turkua jo testattu

Citylogistiikka sujuu Turun elokuisessa juhlakonferenssissamme. Sähköbussi vie lähimaksulla(!) torin nurkalta Kakolaan. Legendaarinen Kakolanmäki kohoaa 40 metriä Aurajoesta. Funikulaari nostaa huipulle. Förillä voi näppärästi sukkuloida ees sun taas tois puol jokke. Kunhan muistaa, että ”Älä lähre

Lue lisää »

Kajavalta Kakolan funikulaarissa

Funikulaari on Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi. Otettiin käyttöön 24.5.2019. Radan pituus on 130 metriä, matka-aika 1 minuutti. Härveli on tunnettu jo valtakunnallisista medioista. Parissa vuodessa siitä tuli klassikko. Blogisti Pilvi Linna haastatteli mainostoimistoammattilaista Jyrki

Lue lisää »

KeskustaTEKOkilpailu 2022

KeskustaTEKOkilpailu 2022 Valtakunnallisen keskustaTEKOkilpailun sisäänjättö on 31.8.2022. Yksipuoleinen A4 PDF perusteluineen ja hakijan yhteystietoineen. Sähköpostilla pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi + kopio kaija.tervala@kaupunkikeskustat.fi Yksi ehdotus kaupunkia/kuntaa kohden.   Vekara-Varkaus oli vuoden 2021 voittaja (valokuvassa). Se on 28 vuotta vanha

Lue lisää »

CITYCAST

Tynkkynen raatii

EKK:n keskustapalkintoraadin puheenjohtaja Aulis Tynkkynen on kiertänyt paljon eri keskustoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on ollut EKK:n palkintoraadissa jo vuodesta 2012 ja sen puheenjohtajana vuodesta 2019. Tynkkynen tietää, mitä keskustakilpailun voittajalta yleensä edellytetään. Turku

Kuuntele lisää »

Villanen Lukutoukanraitilla

Kehittämisarkkitehti Maija Villanen nauttii kevään valosta Lempäälä-talon nurkalla. Jännittävä Lukutoukanraitti yhdistää kaupallisen keskustan lännestä päin ultramodernille rautatiesillalle esteettömästi. Mutkilla neutralisoitiin korkeushaaste. Syherö kuvaa lukutoukkaa ja sujuvoittaa polkupyöräilyäkin. Keskiosan läpi nousee suorat portaat. Lopputulos on leikkisä.

Kuuntele lisää »

Laakso kehittää

Hankejohtaja Lari Laakso kehuu urbanistista Lempäälän nyt kehittyvää keskustaa. On esteetön, ekologinen, uudistuva ja olohuonemainen. Ehkä Pariisista voisi löytää mielestään vastaavia yhteisöllisiä korttelimalleja. Oma unelmana on vierailu Australiaan. Sydneyn oopperatalo kiinnostaa. Kuuntele citycast!

Kuuntele lisää »

PILVILINNA

Kajavalta Kakolan funikulaarissa

11.7.2022

Funikulaari on Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi. Otettiin käyttöön 24.5.2019. Radan pituus on 130 metriä, matka-aika 1 minuutti. Härveli on tunnettu jo valtakunnallisista medioista. Parissa vuodessa siitä tuli klassikko. Blogisti Pilvi Linna haastatteli mainostoimistoammattilaista Jyrki

Lue lisää »

Hintsasen visiot

19.5.2022

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen johtaa Turun kaupunkisuunnittelua. Oli luovuttamassa toukokuussa vuoden 2022 keskustapalkintoa Pietarsaareen. Molempien kaupunkien keskustoissa kehittäminen ja kehittyminen ponnistaa omasta historiasta. Turun juhlakonferenssissa 31.8.-1.9. nähdään se konkreettinen muutos, mitä Turun keskustassa on saatu nyt

Lue lisää »

Öhberg kaavoittaa

14.3.2022

Blogisti Pilvi Linna haastatteli asemakaava-arkkitehti Sören Öhbergiä kaupunkielämästään. ”Pietarsaaressa on urbaniteettia. Ihmiset luovat sitä täyttäessään kaupunkitiloja. Ja tuoden elämän. Poikkeusaika on kyllä vähentänyt urbaniteettiamme. Ensiksihän ei edes oikein päässyt keskustaan. Kaupunkikeskustoihin tuli liian vähän väkeä.

Lue lisää »

Kaupunki elää ja sykkii keskustoissa

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:

Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?

Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.

Pilvi Linna:
Kuopion tori ”MUALIMAN NAPA”

– Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ytimessä. Missä ihmiset asuvat ja haluaisivat asua, määrittelee paljon.

– Tammikuun -25 asteen pakkanen saa hengityksen höyryämään ja pitää pään kylmänä. Keskustakehittäminen on todellakin ulkoilmalaji, Kuopion apulaiskaupunginjohtaja, FT Pekka Vähäkangas.

Lue lisää

 

EKK
BAROMETRI

10 kerrosta ei tee tornitaloa.

Päätöksenteossa ei aina aidosti kuunnella.

Pariisin Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.

Ota kantaa!

Onko Oodi ruma?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Podcastit:
KEHITTÄJÄT KERTOVAT

Ja kansa kuuntelee. Keskustapalkinnon ja keskustatekojen voittajat äänessä.

Tutkimustorstain herkkuja. Kaupunkiesimerkkejä: Riihimäki, Tikkurila, Vaasa, Hampuri ja Bremen.

Keskustojen ihmeitä oppaineen. Kaupunkielämän verkottumista ja verkostoja.

On ihmisten parasta aikaa. Keskustat ovat tulevaisuutemme.

Kuuntele

Kaupunkipolitiikka on kaupunkikeskustapolitiikkaa

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 25 vuotta

Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.

Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.

STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.

Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.

Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.

Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020

TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.

VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.

IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.

Elinvoimalaskenta kertoo

Elinvoimalaskenta kertoo

Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.

Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.

Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

EKK on sopimussuhteessa  Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.

Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.

Liikenneperiaatteet ohjaavat

Liikenneperiaatteet ohjaavat

LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.

KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.

KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.

fiFinnish
fiFinnish