Tuli joulu valkoinen Joulunavaukset eri kaupungeissa on toteutettu marraskuun aikana. Haminassa viimeisenä 9.12. Valtakunnallinen yhteisjoulunavausperinne alkoi vuonna 2017. Silloin Suomi juhli 100 vuottaan. Nyt vuonna 2023 on seitsemäs kerta. Helsingin raikasta joulunavausjuhlaa vuodelta 1949 pidetään
Hakuohjeet alla ohessa. Voittaja 2023 oli Tapiola. Valokuvassa keskellä palkintoraadin puheenjohtaja Aulis Tynkkynen ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, 2022 Pietarsaari voitti ja 2021 Turku. Kilpailuehdotuksen 2024 sisältö Voittajat ovat yleensä olleet onnistuneita keskustojen kehittämishankkeita, mutta
EKK:n perinteinen syysopintomatka numero 16 suuntautui Liettuaan. Kohteina olivat nykyinen pääkaupunki Vilna sekä entinen pääkaupunki Kaunas, joka sijaitsee Liettuan keskipisteessä. Kaupungit kytkeytyvät Napoleoniin idän retkeen vuonna 1812 mennen ja tullen. Vilna on poikkeava pääkaupunki. Se
Valtakunnallinen yhteisjoulunavausperinne alkoi vuonna 2017.
Silloin Suomi juhli 100 vuottaan.
Nyt vuonna 2023 on seitsemäs kerta. Helsingissä jo vuodesta 1949.
Nyt 75. kerta
Turku Center ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Eronen piipahti marraskuun alussa Helsingissä. Eronen kertoo, että Turussa valmistellaan parhaillaan elämyksellistä joulutapahtumakokonaisuutta. Tulossa on uusia ja vanhoja asioita, pieniä ja suuria tapahtumia. Turun torille rakennetaan ensimmäistä kertaa moderni joulutori.
Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren on opiskellut arkkitehtuuria myös Kööpenhaminassa. Tanskalaiset ovat muita edellä trendeissä. Tietävät sen myös itse! Sai kokea kaupunkielämää opiskellessaan Tanskassa. Arkkitehtuurin merkeissä tehtiin paljon projekteja ja opintomatkoja. Pyöräilyhankkeet ja kaupunkien tiivistäminen sekä
Musiikkiteatteri Intopiukeen tirehtööri Satu Nipuli on toteuttamassa Heinolaan Kammotusten karnevaalia. Lapset ja nuoret toteuttavat yhteisöllisesti jännittävää kaupunkitapahtumaa. Pimeyden laskeutuessa alkaa kuulua ja näkyä kummia (hui) niin Maaherranpuistosta kuin sen sisäpihoilta. Näin voi yhdessä harjoitella pelkäämistä
Joulukausi käynistyi Manskilla Kouvola oli mukana valtakunnallisessa yhteisjoulunavauksen toisessa aallossa marraskuun lopussa. Kävelykadulle tuli väkeä tuhatmäärin. Pakkanen viilti 10 asteessa, mutta aurinkokin kurkisti. Kati Klaavuniemi Kouvolan Ydinkeskusta ry:n toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemi nauttii joulunavauksen kuivasta pakkaskelistä.
Vilna ja Kaunas yllättivät EKK:n ammatillinen syysopintomatka suuntautui lokakuiseen Etelä-Baltiaan. Vilna ja Kaunas hivelivät siisteydellään sekä laajalla historiallisuudellaan, jopa karheudellaan. Molemmista löytyi linjakasta liettualaista kaupunkihenkeä. Ursula Rautell Kivijalan kalakauppias Ursula Rautell esittää, keskustojen olisi nyt
Konferenssi huipentui sillalle EKK:n vuosikonferenssi numero 25 päättyi Lempäälän huimalle kävelysillalle. Junat suihkivat 200 km/h alla, suomirokki raikui, loppukalakeitto maistui ja väki nautti. Elokuussa 2024 taas, mutta missä? Mikko Hyyrynen Siltasuunnittelun johtava asiantuntija Mikko Hyyrynen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli cityledare Dan Fernaa Maarianhaminan keskustan kehittämisestä. ”Olen syntynyt vuonna 1966 Ruotsin Västeråsissa ja varttunut Skultunassa. Opiskelin markkinointia Västeråsin korkeakoulussa. Mediatalo Aftonbladetin palveluksessa olin vuodet 1999-2017 sekä heti sen jälkeen Tukholman messujen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli neuvottelevaa virkamiestä Natalia Härkiniä Helsingin keskustan ytimessä. ”Kaupan toimiala on Suomessa merkittävä toimija yhteiskunnassa ja elinkeinoelämän kentässä. Toimiala työllistää, luo kilpailukykyä, hyvinvointia sekä alueellista ja paikallista elinvoimaa sekä tarjoaa tuotteita ja
Helsinkiläinen kaupunkisosiologian dosentti VTT Pasi Mäenpää työskentelee osan työviikostaan Kymentaan Kurtossa. Kesällä saattaa pistäytyä Iitin kirkonkylän jäätelökioskilla – jo 15 vuoden ajan. Mäenpää urbina ja agrina Blogisti Pilvi Linna haastatteli Turussa kaupunkitutkimuksen päivillä kaupunkisosiologi Pasi
ROVANIEMELLÄ tuuli jo tyyntyi, pakkasta enää viisi. Aurinko nousee 10.04 ja laskee 14.05. Hämärää kun pilvistä. Hotellit täyttymässä eurooppalaisista joulumatkailijoista, etenkin perheistä. Puhdasoppinen kävelykatu on valaistu jouluteemaan. Kaupunki on media. #kaupunkikeskustat
KUUNTELE PODCAST: Joulu käynnistyi Manskilla https://www.kaupunkikeskustat.fi/2023/11/27/joulukausi-kaynnistyi-manskilla/ #Podcastit
Kouvolan Ydinkeskusta ry:n tj. Kati KLAAVUNIEMI kannustaa kaupallisuuden tiivistämiseen. #kaupunkikeskustat
Money Makes the World Go Round... On arvon mitta ja vaihdon väline. Pelastetaan yhdessä Meiccu.
Kommentti | Itken Helsingin takia, kun katselen ravintolan järjestämää huutokauppaa
Ravintolaklassikon kokonaisuus on säilynyt vuodesta 1946, mutta nyt se uhkaa tuhoutua, jos kattokruunut ja seinävalaisim...
www.hs.fi
Lakeustalo kokoaa yhteen julkiset ja yksityiset palvelut Limingan keskustassa. Sisältää myös hotellin ja kuntosalin. Parkkipaikat pihan puolella. #keskustanelinvoima #kehyskunnat #seutukaupungit #liminka
Did you know you can now make your own custom GPTs with ChatGPT? I tried it out and made UrbanLens - a GPT that enables you to upload a photo from a city and AI will analyze it for you from a people-friendly urbanism perspective. Try it out 🙂
Otsikko kertoo olennaisimman ratikan hyödyistä!
(itse juttu on maksumuurun takana)
#kaupunkikeskustat #tampere
Kuvasimme Tampereen ratikan uusimman osuuden, joka on jo yllättävän pitkällä – Näin kommentoivat...
Tampereen läntinen raitiotie Santalahdesta Lentävänniemeen valmistuu vuoden 2025 alussa. Seuraavaksi vanhaa liikekeskusta m...
www.aamulehti.fi
Shared space eli yhteinen katutila on ainoa mahdollinen Barcelonan kapeilla kaduilla.
#keskustanelinvoima #barcelona
Miten konkretisoida kestävää kehitystä kuntien arkeen taloussuunnittelun kautta?
👉Kestävän kehityksen budjetointi -hankkeen tulokset on julkaistu tuoreessa raportissa: https://kestavakaupunki.fi/documents/100251420/0/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+budjetointi+-+loppuraportti.pdf/757583b9-2a27-4e6d-cf4f-d5c1d5a04425/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+budjetointi+-+loppuraportti.pdf?t=1701090349425
@MotivaOy @yministerio
Miten mitata ja seurata kestävän kaupunkikehityksen edistymistä? Entä miten kytkeä avainindikaattorit kunnan johtamisjärjestelmään?
Vielä ehdit ilmoittautua KEKANUA II -hankkeen seminaariin 22.11. klo 12.30: https://kestavakaupunki.fi/tapahtumat/2023-11-22/ilo-irti-indikaattoreista-kekanua-ii-hankkeen-paatosseminaari
@SYKEinfo @MotivaOy @yministerio
Vielä ehdit ilmoittautua #Kestäväkaupunki -ohjelman ja @Kuntaliiton tilaisuuteen 15.11. klo 13-16 ➡️Kuinka hyödyntää tehokkaasti kestävän kaupunkikehityksen kv-rahoitusmahdollisuuksia? Ilmoittautuminen:
Kansainvälinen rahoitus tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta kuinka tunnistaa omalle kaupungille sopivat rahoitusvälineet?
Kestävän kaupunkikehityksen kansainväliset rahoitusmahdollisuudet 15.11. klo 13
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
https://kestavakaupunki.fi/tapahtumat/2023-11-15/kuinka-hyodyntaa-tehokkaasti-kestavan-kaupunkikehityksen-kansainvalisia-rahoitusmahdollisuuksia-
@Kuntaliitto
Tule kuulemaan kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista ja niiden kytkemisestä johtamisjärjestelmään 22.11. klo 12.30-16! Mukana kehitystyössä on ollut 11 kuntaa ja alueellista organisaatiota.
Lue lisää ja ilmoittaudu: https://kestavakaupunki.fi/tapahtumat/2023-11-22/ilo-irti-indikaattoreista-kekanua-ii-hankkeen-paatosseminaari
@SYKEinfo @MotivaOy
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus. Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä.
Loading ...Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?
Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
;
