Pilvi Linna ylläpitää kaupunkikeskustojen tulevaisuusikkunaa. Se kurkistelee 20 vuoden päähän. Miten keskustat kukoistavat tulevaisuudessa? Elinkeinot, kaupunkirakenne, liikkuminen, keskusta-asuminen, kaupunkimainen elämäntapa, viihde ja viihtyminen, älykkäät kaupunkivihreät, kaupunkilaisten osallistaminen ja vuorovaikutus, uudet innovaatiot.
Lue tulevaisuusblogeja, kommentoi ja osallistu kaupunkikeskustojen kehittämiseen.
KAUPUNKIPOLITIIKKA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN
Elinvoimainen kaupunkikeskusta turvaa kestävän kaupungin. Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry haastaa puolueet ottamaan kaupunkipolitiikan seuraavaan hallitusohjelmaan ja esittämään samalla näkemyksiään siitä, miten Suomen kaupunkikeskustoja kehitetään lähivuosina.
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki (228 000 asukasta). Vantaa on monta ”kaupunkia”. Se koostuu jopa kahdeksasta yksilöllisestä keskustasta. Kehärata sitoo niitä yhteen. Vantaa on luonut omaperäisen kaupunkiprofiilin metropolialueella. Vantaa on Suomen ”joukkoliikkumiskaupunki” junineen, busseineen, takseineen, jopa lentoliikenteineen. Vantaa valittiin monista ansioistaan vuoden 2019 Keskustapalkinnon saajaksi.
”Metropolimme ydin on uudistunut ja uudistuu elämyksellisesti” Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi tänään keskustapalkinnolla Helsingin kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan. Niitä on tehty aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä kehittäminen vain jatkuu. Keskustapalkinnon vastaanotti ylipormestari Jussi Pajunen. Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen, viihtyisä, kilpailukykyinen, matkailullinen ja myös turvallinen.
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki (228 000 asukasta). Vantaa on monta ”kaupunkia”. Se koostuu jopa kahdeksasta yksilöllisestä keskustasta. Kehärata sitoo niitä yhteen. Vantaa on luonut omaperäisen kaupunkiprofiilin metropolialueella. Vantaa on Suomen ”joukkoliikkumiskaupunki” junineen, busseineen, takseineen, Read more…
Autoilu kasvaa keskustoissa, mutta koko kaupungissa vähenee. Käryttävät polttomoottoriautot jäävät historiaan 20 vuodessa. Keskustan kävelyalueilla ei silti koskaan huristella sähköautolla. Jos valvottu ajonopeus on koko keskustassa max 30 km/h (= yhteinen katutila eli Shared Space). Read more…
Toiminnanjohtajatorstain torstain aloitusaihe oli raitiotie. Ratikkaraivo on laimennettu tehokkaalla tiedottamisella. Rakentaminen kestää vielä kolmisen vuotta: tiilenpunainen (ei pinkki) ratikka huristaa Hämeenkatua 2021. Kaikki odottavat kuumeisesti ”rassea” pääkadulle. Hankekehityspäällikkö, arkkitehti Minna Seppänen esitteli Tampereen viiden Read more…
Ylimääräinen yhdistyksen kokous on maanantaina 25.2. klo 12.00 Kiinteistöliitossa, Annankatu 24, 00100 Helsinki. Syyskokouksessa 27.11.2018 kaikki hallituspaikat eivät täyttyneet. Jälkikäteen nyt myös tullut muitakin esteitä osallistua hallitukseen 2019. Tarjolla on nyt yhteensä vähintään kymmenen Read more…
Pilvi Linna on 37-vuotias kaupunkilainen. Nautiskelija kokeilee kaikkea uutta. Hän asuu, käy töissä ja viettää vapaa-aikaansa keskustassa eli on aito ”urbi”. Pilvi on mukana Elävät Kaupunkikeskustoissa, jonka verkostoista, konferensseista, seminaareista, opintomatkoista ja tapaamisista hän löytää Read more…
Suomessa on matalan rakentamisen ja löysän kaupunkirakenteen rakentamisperinne. Kaupunkirakenteemme hajaantuvat helposti, etäisyydet alkavat kasvaa ja palveluverkot pirstaloituvat. Liikkuminenkin hankaloituu. Ei synny aina sykettä, eipä kunnon pöhinää. Kaikki kaupungit eivät edes näytä kaupungilta. Onko kaikilla juureva Read more…