KeskustaTEKOkilpailu sulkeutuu 31.8.

KeskustaTEKOkilpailu sulkeutuu 31.8. Sisäänjättö on elokuussa sähköpostilla: pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi Yksi kpl A4 PDF (yksipuoleinen) perusteluineen ja hakijatietoineen. Jo viidettä kertaa järjestettävä kilpailu luotiin vuonna 2020 ”keskustapalkinnon” (jo vuodesta 1999) rinnalle. Tutustu kaikkiin vuosien 2020-2023 keskustatekoihin www.kaupunkikeskustat.fi

Lue lisää »

Tulevaisuusfoorumin anti

Tulevaisuusfoorumin anti Saimaan Tulevaisuusfoorumi alkoi 12.6. Mikkelin Tähtitorilta jatkuen Juvan kautta Savonlinnan Wanhalle kasinolle. Pääaiheena oli Itä-Suomen kehittyminen ja kehittäminen keskustaverkostojen kautta. Alustuksia oli yhteensä 20. Saimaa yhdistää kaikkea.   Jouni Riihelä: ”Satama on seuraava

Lue lisää »

Syysopintomatka nro 17 CANMMOS 3.-5.10.

Syysopintomatka nro 17 CANMMOS 3.-5.10. Lokakuussa 3.-5.10. opintomatkamme kohteena on Cannes-Antibes-Nizza-Monaco/Marseille/Seborga pääoppaana legendaarinen Jari “Jartsa” Einiö (kuvassa). Vain 4 paikkaa jäljellä (tilanne 31.5.). Jäsenhinta 999 e / 1hh tai 888 e / 2hh. Sitovat ilmoittautumiset

Lue lisää »

CITYCAST

Taidekaupunki aivoriihessä

Elinvoimaa kulttuurista -aivoriihi kokoontui Serlachius Kartanolla Mäntässä kesäkuun viimeisenä keskiviikkona. Mukana oli kuutisenkymmentä suomalaisen kulttuurikentän toimijaa ja vaikuttajaa pohtimassa, miten maassamme voitaisiin vahvistaa kulttuuria, tieteitä ja taiteita sekä luoda alueellista elinvoimaa ja yhteistyöverkostoja. Taidekaupungin kulttuuripäällikkö

Kuuntele lisää »

Oltiin Mikkelissä

Oltiin jo Mikkelissä, mutta huomenna tiedän missä. Kansainvälisten Suurmarkkinoiden tapahtumavastaava Ari Kallas kertoo, että juhannus meni Mikkelissä, jonka jälkeen Lappeenranta, Kotka, Kristiinankaupunki, Rauma, Joensuu, Kuopio, Oulu, Tornio, Rovaniemi, Kokkola, Hyvinkää, Helsinki, Kerava ja viimeisenä lokakuun

Kuuntele lisää »

Koulu, kirkko ja kauppa

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki alusti edellisenä päivänä Mikkelissä ja pysähtyi nyt Juvan keskustassa matkallaan kohti Savonlinnaa. Ristimäen mielestä kirkonkylät ja pienemmät kaupungit on luonteenmukaisesti tehty niin, että katutila on rajattu siten, että pysäköinti on järjestetty

Kuuntele lisää »

PODCASTIT

Avaintekijöitä tulevaisuuden keskustakehittämiselle

Avaintekijöitä tulevaisuuden keskustakehittämiselle EKK:n työpajatehtävänä 28.8.2019 oli lohkoittain luoda avainsanoja tärkeysjärjestyksessä tulevaisuuden keskustakehittämiselle. Kuuntele kehitysajatukset podcasteina. Toimittajana Pokko Lemminkäinen. Martti wilhelms Elinkeinoasiantuntija, FM Martti Wilhelms. tuula loikkanen Edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen. aulis tynkkynen Keskusta-asiantuntija, TkT Aulis

Lue lisää »

PILVILINNA

Koskivirta ympyräkaupungista

Haminan kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta on työskennellyt myös EKK:n hallituksessa. Koti, työ ja raatihuone ovat kaikki lähekkäin keskellä ”ympyräkaupunkia”. Syntymäkaupunkinsa on kuitenkin Kotka. Koskivirta opiskelli maisema-arkkitehdiksi Otaniemessä eli nykyisessä Aallossa, josta valmistui 2003. Jo opiskeluaikana työskenteli

Lue lisää »

Salon Inkinen

Salon maankäyttöpalvelujen johtaja Raimo Inkinen osallistui EKK:n kevätkokoukseen sekä hallitukseen Kiinteistöliitossa Annankadulla. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö vauhdittaa Salon kehittämishankkeita. Ainutlaatuisen Mathildedalin keskustassa on vireillä kolme kehittämishanketta keskellä niitä ympäröivää kansallispuistoa. Sinne sovitellaan matkailutoimintaa ja uutta asumista, jopa

Lue lisää »

Jonas on urbi

Blogisti Pilvi Linna haastatteli menestynyttä ruotsalaista nuorta arkkitehtia Jonas Nordgrenia. ”Opiskelin ensin huonekalumuotoilua kolme vuotta Kööpenhaminassa ja sen jälkeen viisi vuotta arkkitehdiksi Royal Danish Art Academiassa. Isäni on psykiatrian dosentti. Hän innosti minua arkkitehtuurista lähettämällä

Lue lisää »

#Kaupunkikeskustat

#Vartinkeskusta

#CITYkonferenssiTAPIOLAelokuussa

CITYBAROMETRI

Onko toreissa keskustan tulevaisuus?

Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus. Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä.

Onko toreissa keskustan tulevaisuus?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Kaupunki elää ja sykkii keskustoissa

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:

Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?

Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.

Kaupunkipolitiikka on kaupunkikeskustapolitiikkaa

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 26 vuotta (historiikki)

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 26 vuotta (historiikki)

Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.

Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.

STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.

Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.

Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.

Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020

TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.

VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.

IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.

Elinvoimalaskenta kertoo

Elinvoimalaskenta kertoo

Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.

Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.

Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

EKK on sopimussuhteessa  Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.

Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.

Liikenneperiaatteet ohjaavat

Liikenneperiaatteet ohjaavat

LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.

KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.

KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.