AJANKOHTAISTA

15 keskustaTEKOehdokasta 2023

Heinola: Kammotusten karnevaali jänskättää tuomalla kaivattua yhteisöllisyyttä koko perheelle pimeään. Helsinki: Downtown-hankkeella Helsingin ydinkeskustan eri toimijat tarttuivat yhdessä toimeen ja tekoihin. Iisalmi: Maailman ensimmäisen kiireneutraalin kaupungin kaupoissa ja kuppiloissa joutilaisuus sallitaan. Imatra: Tiina Karkas-Sundin toteuttama

Lue lisää »

Ola oli ilo

Arkkitehti Ola Gustafsson työskenteli 13 vuotta Kööpenhaminassa keskustaguru Jan Gehlin toimistossa, kunnes perusti Think Softer Planning AB suunnittelutoimiston Lundiin. Gustafssonilla on kehittämiskokemuksia ympäri maailmaa: Praha, Hampuri, Verona, Berliini, Peking, Wuhan, Shanghai, New York… Gustafsson oli

Lue lisää »

Erämaa Brysselistä Espalle

Head of Product Jari Erämaa on kotoisin 1200 asukkaan Karijoelta. Opiskeli Tampereen Teknillisessä Yliopistossa tietotekniikkaa ja teollisuustaloutta. Asuu nyt Belgiassa perheineen työskennellen Flow Analyticsissa. Yritys on erikoistunut LiDAR-pohjaiseen liikkumisen mittauksiin kaupunkiympäristössä. Menetelmä laskee etäisyyksiä infrapunalaserin

Lue lisää »

CITYBAROMETRI

Onko jalankulkija kuninkaallinen Tampereen Hämeenkadulla?

10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina kuunnella.
Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 % mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta.
Kappeli 86 % mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman(!) investointeja 49 % mielestä.

Ota kantaa!

Onko jalankulkija kuninkaallinen Tampereen Hämeenkadulla?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

CITYCAST

Lehto visualisoi

Visualistiyrittäjä Heidi Lehto Sisustuskärpänen oy:stä kertoo, että jokaisesta kivijalkakaupasta tekee houkuttelevan omaleimainen näyttäytyminen ja rohkeus. Yrityksen on löydettävä oma tapa tulla ilmi, tuoda palvelunsa ja tuotteensa esille. Toimintaympäristölläkin on tärkeä merkitys. Visuaalisen ilmeen rakentaminen lähtee

Kuuntele lisää »

Sosiologi Nieminen

Lundén arkkitehtien sosiologi Riitta Nieminen arvioi, että keskustojen tulevaisuus Suomessa on kaupunkikohtaista. Joillakin keskustoilla on valoisa tulevaisuus. Kehittämisen pitäisi lähteä omista vahvuuksista. Toisaalta tulevaisuuteen pitäisi katsoa irrottautumalla menneisyydestä, eikä ajattele koko ajan sitä. Tokiossa Nieminen

Kuuntele lisää »

Kurunmäki elinvoimaistaa

RAKLIn johtaja Kimmo Kurunmäki on nyt ollut johtamassa hanketta, jossa on selvitetty keinoja keskustojen elinvoiman vahvistamiseen. Keskeiseksi kehittämisnäkökulmaksi osoittautui kaikkien eri mahdollisuuksien tunnistaminen. Niiden avulla on rakennettava strateginen ote eri hankkeiden toteuttamiseen. Myös maankäytön ja

Kuuntele lisää »

PODCASTIT

Vaasa ja elinvoimatilanteet

Vaasa ja elinvoimatilanteet Vaasassa avattiin kesäkävelykatu 21.5.2021. Aurinko paistoi, kuten aina. Samana päivänä julkaistiin elinvoimalaskentojen tulokset. Vaasan keskusta kehittyy lähivuosinakin. Max Jansson Verkställande direktör Shopping Vaasa Max Jansson: ”Vi kommer att bygga ut gågata med

Lue lisää »

Turku voitti

Turku voitti Turku voitti keskustapalkinnon 21.5.2021. Palkinto luovutettiin nyt 22. kertaa. Toriparkin rakentaminen tuotti 200 miljoonan euron investointivyöryn. Turun keskustan brändäys on raikas.  heli järvelä Turku Center ry:n toiminnanjohtaja Heli Järvelä: ”Mahtavaa ja upeaa…” Antti

Lue lisää »

Avaintekijöitä tulevaisuuden keskustakehittämiselle

Avaintekijöitä tulevaisuuden keskustakehittämiselle EKK:n työpajatehtävänä 28.8.2019 oli lohkoittain luoda avainsanoja tärkeysjärjestyksessä tulevaisuuden keskustakehittämiselle. Kuuntele kehitysajatukset podcasteina. Toimittajana Pokko Lemminkäinen. Martti wilhelms Elinkeinoasiantuntija, FM Martti Wilhelms. tuula loikkanen Edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen. aulis tynkkynen Keskusta-asiantuntija, TkT Aulis

Lue lisää »

PILVILINNA

Härkin ja tulevaisuuden kauppa

Blogisti Pilvi Linna haastatteli neuvottelevaa virkamiestä Natalia Härkiniä Helsingin keskustan ytimessä. ”Kaupan toimiala on Suomessa merkittävä toimija yhteiskunnassa ja elinkeinoelämän kentässä. Toimiala työllistää, luo kilpailukykyä, hyvinvointia sekä alueellista ja paikallista elinvoimaa sekä tarjoaa tuotteita ja

Lue lisää »

Mäenpää urbina ja agrina

Helsinkiläinen kaupunkisosiologian dosentti VTT Pasi Mäenpää työskentelee osan työviikostaan Kymentaan Kurtossa. Kesällä saattaa pistäytyä Iitin kirkonkylän jäätelökioskilla – jo 15 vuoden ajan. Mäenpää urbina ja agrina Blogisti Pilvi Linna haastatteli Turussa kaupunkitutkimuksen päivillä kaupunkisosiologi Pasi

Lue lisää »

Ilonen taiteilijaprofessori

Helsinkiläinen taiteilijaprofessori Juha ilonen on arkkitehti. Asuu urbaanisti, ei tarvitse arjessaan autoa. Ilonen kävi juuri Pariisin keväässä, edellisestä kerrasta ehti kulua jo 20 vuotta. Ilonen taiteilijaprofessori Blogisti Pilvi Linna haastatteli Pietarsaaressa taiteilijaprofessori Juha Ilosta kaupunkikehittämisestä.

Lue lisää »

Kaupunkikeskustat

Lataa lisää ...

Vartinkeskusta

Lataa lisää ...

Kestäväkaupunki

Lataa lisää ...

Kaupunki elää ja sykkii keskustoissa

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:

Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?

Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.

Kaupunkipolitiikka on kaupunkikeskustapolitiikkaa

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 26 vuotta (historiikki)

Eläviä kaupunkikeskustoja Suomeen jo 26 vuotta (historiikki)

Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

SUOSITUKSET KESTÄVÄÄN KESKUSTAKEHITTÄMISEEN

Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.

Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

EKK STRATEGIA 2025 Tulevaisuus on keskustoissa

VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.

STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.

Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.

Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.

Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN

EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020

TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.

VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.

IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.

Elinvoimalaskenta kertoo

Elinvoimalaskenta kertoo

Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.

Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.

Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

EKK on sopimussuhteessa  Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.

Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.

Liikenneperiaatteet ohjaavat

Liikenneperiaatteet ohjaavat

LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.

KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.

KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.