AAMUPÄIVÄ: Pitkäniemi, Vähäkangas, Neuvonen, Hirvonen, Tynkkynen, Arvela-Hellén, Hult, Palm, Pöllänen, Sivula, Seppänen ILTAPÄIVÄ: Mollgren, Wilhelms, Schauman, Rönnbacka, Lindberg ILTAGAALA: von Schoultz, Heikkilä, Santasalo, Haapio, Tossavainen… KAKKOSPÄIVÄ: Myllynen, Deroo CITYKUCHA: Erämaa, Koskela, Kurunmäki, Lankinen, Lehto, Touru…
EKK:n perinteinen ammatillinen syysopintomatka 2025 suuntautuu Viroon (Tartto) ja Latviaan (Riika). Torstaina 2.10. lentoon kello 13.50 (Finnair AY1047). 695 euroa / 1 hh (595 euroa / 2 hh). Paikkoja rajoitetusti 25 henkilölle, jotka täytetään varausjärjestyksessä.
Kulttuurikaupunkien verkoston kesäseminaari oli vuosi sitten Taidekaupungissa, nyt vuonna 2025 kokoonnuttiin RAASEPORISSA. Etkoilla jo ihastuttiin Tammisaareen taidemuseoon: kaksivuotias Chappe vei sydämet. Seminaari oli Fiskarsissa. Paikalla oli 70 osallistujaa ympäri Suomea aina Lieksaa ja Sodankylää myöten.
Suomen kaupunkikeskustojen elinvoima- ja asukastiedot 2025 ovat valmistuneet. Elinvoima on noussut keskustoissa keskimäärin +0,4 % yhden vuoden aikana – ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen. Suunta on nyt kääntynyt vuodessa ylöspäin etenkin suurimmissa kaupungeissa. Läpinäkyvällä elinvoimamenetelmällä laskettiin
Kansainvälisten Suurmarkkinoiden pääteemana 2025 on ”makumatka ympäri maailmaa”. Tapahtumavastaava Ari Kallas otti mukaan myös tyttärensä Danielan (8 v.). Kiertue vierailee perinteisesti juhannuksena aina Mikkelissä ja siitä jatketaan: Kotka, Kristiinankaupunki, Rauma, Kerava, Joensuu, Kuopio, Oulu, Tornio,
Haminan museonjohtaja Paula Kouki esittelee katettua Hamina Bastionia kansainvälisessä Linnoitusseminaarissa, joka kytkeytyi osaksi EKK:n kaupunkikiertuetta. Hamina on kaunis, ihmisen mittakaavainen, kaupungilla on mielenkiintoinen historia ja Haminaan liittyy jännittäviä tarinoita. Kaupunki sijaitsee Kymenlaaksossa, joka on luonnoltaan
Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Héllen on erittäin tyytyväinen, että keskustaan on avattu tuliterä monitoimitalo Wintteri. Kokonaiskustannukset olivat huikeat 65 miljoonaa euroa. Se on äärimerkityksellistä kaupunkiyhteisössä, jossa asukkaita on alle 15 000. Wintterissä on monipuolisesti palvelutiloja lapsista lukiolaisiin,
Tikkurila City Maailman ensimmäinen EKK:n kävelykonferenssi 29.9. taipui iltaan. Kiva kuulla, mitä uusia vaikutelmia ja virikkeitä päivä nyt tarjosi. Julia Virtanen Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan kaupunkisuunnittelupäällikkö Julia Virtanen: ”Tikkurilan kirkko aivan huikea…” Mervi Lehto Turun keskustakehittämisen kärkihankkeen
Viisi viisasta esimerkkiä Tikkurila kehittyy vauhdikkaasti. Huippuesimerkeistä suomalaiset keskustakehittäjät voivat ottaa mallia. Ratikkaakin on luvassa. Vantaan kaupunkisuunnittelijat kertovat. Seppo Niva Asemakaava-arkkitehti Seppo Niva: ”Ehdolla Euroopan Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnoksi…” Mika Perttunen Elinkeinopäällikkö Mika Perttunen:
City Rocks in Riksu Riihimäen kaupunkikeskusta kuroutuu kohti asemanseutua. Metropolialueen kainalossa kehittyvä kaupunki on erinomainen paikka asua, kuluttaa ja nauttia. Jere Penttilä Kaupunginjohtaja Jere Penttilä: ”Riihimäen vahvuus on sijainnissa…” Niina Matkala Kaavoituspäällikkö (vs.) Niina Matkala:
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kiinteistökehittäjä Markku Rusasta, joka on osallistunut EKK:n toimintaan yli 10 vuotta mm. perinteisille syysopintomatkoille ja konferensseihin. ”Keskustan kiinteistöjen kehittämisessä on tärkeintä dynamiikka. On moninaisesti huomioitava kaikki ikä- ja sosiaaliryhmät. Kehittyminen ei
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yhteisökehittäjä Jonas Bücheliä, joka on vieraillut luennoimassa EKK:n konferensseissa Tapiolassa (2024) ja Seinäjoella (2018) sekä Mäntän PIKE-seminaarissa (2015). ”Ammatillisen koulutukseni olen saanut Berliinissä Alice Salomon yliopistossa. Sen profiili on ainutlaatuinen pohjautuen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, jonka työura Espoon peräsimessä on kulminaatiopisteessä. Kasvukaupungissa Mäkelä on ollut kuljettaja yhdessä valtuuston kanssa. On tuntenut kaupunkinsa perusteellisesti lapsuudesta lähtien, mutta vuoden vaihteessa odottaa uusi elämänvaihe. ”Lapsuuden kodin
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...