Valtakunnalliset elinvoimatulokset 26.5.2023 kauppojen lukumäärä väheni vuodessa (-3,7 %) ravintolat säilyttivät vuodessa asemaansa (-0,5 %) vapaita liiketiloja keskustoissa on nyt keskimäärin 10,8 % Keskustojen elinvoimamenetelmä on avoin perustuen liiketilaluokituksiin. Kaupat ja ravintolat ovat tärkeimpiä. Vapaat
Tampereella pidettiin elinvoimayhteisjulistuksen avaus (Suomen 35 keskustasta) perjantaina 26.5. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen. Toimivan kävelykadun tunnusmerkit: + on keskeisin osa laajempaa kävelykeskustaa ja/tai kävelykaupunkia + sijaitsee yleensä elävän kaupunkikeskustan kaupallisessa keskipisteessä + saavutettavissa sujuvasti myös
Tapiola Toimii ry:n tj. Emilia Lillandt-Mäkelä on yhtä hymyä valtakunnallisen keskustapalkinnon 2023 voitosta. Tapiola voitti keskustapalkinnon Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry palkitsi 3.5.2023 Tapiolan onnistuneesta keskustauudistuksesta. Aikoinaan tyhjästä noussut ainutlaatuinen kokonaisuus oli kehittämishaaste sekä
10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina kuunnella.
Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 % mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta.
Kappeli on 86 % mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Ota kantaa!
Loading ...
Tampereen hankejohtaja Tero Tenhunen on tyytyväinen siitä, että Tampereen keskusta suhteutettuna asukasmäärään on Suomen elinvoimaisin vuonna 2023. Keskusta on uudistunut rohkeasti viimeisen kymmenen vuoden ajan tehden koko kaupungista Suomen veto- ja elinvoimaisimman. Olemme onnistuneet tekemään
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistelee aina lämmöllä lapsuutensa Tapiolaa 1960-luvulla. On erittäin tyytyväinen Espoon kaupungin ja Tapiola Toimii ry:n nyt saamasta keskustapalkinnosta. Raati tavoitti hyvin keskeiset kehittämis- ja kehittymisnäkökulmat. Palkintolautanen luovutettiin toukokuisella Länsituulen kävelykadulla. Tapiolan elinvoiman
Maarianhaminan kaupunginarkkitehti Dominicus Björkstam vaihtoi Tammisaaren nyt Ahvenanmaahan. Björkstam kehuu Maarianhaminan keskustaa. Se on pieni, tiivis ja tunnelmallinen. Siellä kohtaa ihmisiä. Pietarsaaren palkittuun keskustaan verrattuna Maarianhaminan keskusta vaikuttaa vihreämmältä. Keskustassa on enemmän puita ja jopa
Pukki m/s Fredrikalla Porvoossa joulupukki seilasi jokirantaan m/s Fredrikalla. VPK:n soihtusaattue ohjasi hevosrattaansa Lundin aukiolle, jossa lumihiutaleet leijuivat lopuksi. Robert Tennberg Hevoskuski Robert Tennberg ei ole ensimmäistä kertaa pukkia kyydissä… Martin Törnqvist Porvoon VPK:n nuoriso-osaston
Tapahtumamatoilla voittoon Turun tapahtumamatot ovat vuoden 2022 keskustateko Suomessa valikoituen 17 ehdokkaasta. Tapahtumamatot ovat oivalluksien täysosuma. Kai Kuutamo Sirkustaiteilija Kai Kuutamo kertoo, että paras paikka esiintyjällä on sellainen, missä on riittävästi tilaa myös yleisölle. Martti
Risteily Aurajoella EKK:n juhlakonferenssin ensimmäinen iltapäivä huipentui jokiristeilyyn. Elokuun viimeisen päivän lämpötila taipui jo alle 15 asteen, mutta onneksi aurinko pilkahti. Turku on joellinen sekä merellinen. Veijo Kekkonen Kehitysjohtaja Veijo Kekkonen kehuu juhlakonferenssin kävelyiltapäivän eri
Helsinkiläinen kaupunkisosiologian dosentti VTT Pasi Mäenpää työskentelee osan työviikostaan Kymentaan Kurtossa. Kesällä saattaa pistäytyä Iitin kirkonkylän jäätelökioskilla – jo 15 vuoden ajan. Mäenpää urbina ja agrina Blogisti Pilvi Linna haastatteli Turussa kaupunkitutkimuksen päivillä kaupunkisosiologi Pasi
Helsinkiläinen taiteilijaprofessori Juha ilonen on arkkitehti. Asuu urbaanisti, ei tarvitse arjessaan autoa. Ilonen kävi juuri Pariisin keväässä, edellisestä kerrasta ehti kulua jo 20 vuotta. Ilonen taiteilijaprofessori Blogisti Pilvi Linna haastatteli Pietarsaaressa taiteilijaprofessori Juha Ilosta kaupunkikehittämisestä.
Blogisti Pilvi Linna haastatteli TEMin johtavaa asiantuntijaa Katja Palosta taustoistaan, työurastaan ja näkemyksistään: ”Olen kotoisin Porista. Kirjoitin ylioppilaaksi Riihikedon lukiosta, joka oli ennen ja jälkeen Riihikedon lukion Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL). Nykyään Porissa on yksi
Asukastiheys tuo elinvoimaa keskustaan.
Vartin keskustassa Helsingissä on 30 000 asukasta.
Asukastihein vartin keskusta Suomessa.
#kaupunkikeskustat
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009621917.html Umpikortteleissa on tulevaisuuttamme... #kaupunkikeskustat
HS Helsinki | Tällainen on Helsingin kuuluisin sisäpiha – Kun arkkitehti vertaa sitä nykyajan...
Vallilan suurpihakortteli eli Apinalinna on ehkä Suomen onnistunein korttelipiha ja täydellinen vastakohta nykyajan kuilum...
www.hs.fi
Kaikille tasapuolisesti kesäkuun ensimmäistä pastamaanantaita.
Kotimaisesta järvikalasta luovasti soveltaen.
#kaupunkikeskustat
Keskustakehittäminen on ulkoilmalaji.
Kesäkuu 2023 Suomessa voi yllättää.
Kevätjuhlapäivänä.
#kaupunkikeskustat
Kaupungin keskustan kehittäminen on maratonjuoksu, sanoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanj. Pokko Lemminkäinen
#keskustanelinvoima #rakastampere #turkucenter #helsinkicity
https://yle.fi/a/74-20033604
Tampereella maan elinvoimaisin kaupunkikeskusta, Helsinki ja Turku vanavedessä – ”ihmelapsi”...
Raitiotie, tunneli ja uusi areena nostivat Tampereen elinvoimaisuusvertailun kärkeen, mutta kaupunkikeskustojen kehityshankkeis...
yle.fi
2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket
#keskustanelinvoima #aleksi
https://nokkelakaupunki.fi/2023/05/28/2020-luvun-kaupunkikeskusta-ei-ole-nopean-asioinnin-hypermarket/
2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket
Joitakin viikkoja sitten valmistui Helsingin keskustan viimeisin elinvoimalaskenta. Siinä käytetään Elävät kaupunkikeskust...
nokkelakaupunki.fi
Mieluummin olisimme kertoneet jotain positiivista! Helsingissä korostuu ison kaupungin ongelma: Ihmiset pitäisi saada takaisin työpisteilleen!
Vartin keskustassa (1 km säteellä ) työskenteli v. 2019 lähes 81 000 henk.
#Vartinkeskusta #keskustanelinvoima
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009604991.html
Keskustan elinvoima | Liiketilojen tyhjeneminen Helsingin keskustassa jatkui, tyhjillään ennätysm...
Helsingin keskustan elinvoima ei ole tuoreen laskelman mukaan palautunut.
www.hs.fi
Keskustan houkuttelevuus ei perustu parkkipaikkoihin kauppojen edustalla.
#keskustanelinvoima #sisältöratkaisee
Helsingin keskustan ongelma eivät ole parkkipaikat vaan tylsyys https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingin-keskustan-ongelma-eivat-ole-parkkipaikat-vaan-tylsyys/95b3a263-c166-4579-be05-ff27d63676b7?ref=twitter:849c
Helsingin keskustan ongelma eivät ole parkkipaikat vaan tylsyys
Monenko eurooppalaisen pääkaupungin houkuttelevuuteen kuuluu, että nukkumalähiöistä pääsee autolla suoraan paraatikadun ...
www.kauppalehti.fi
#Kestäväkaupunki -ohjelma järjestää etäaamukahvit 14.6. klo 8.30-9.30. Aiheena kestävää kaupunkikehitystä edistävät sitoumukselliset ja sopimukselliset elementit. Tervetuloa!
Kestävä kaupunki -aamukahvit 14.6. | Kestävä kaupunki (http://kestavakaupunki.fi)
Etusivu | Kestävä kaupunki
kestavakaupunki.fi
Kestävä kaupunki -ohjelman arviointi on nyt käynnissä – Osallistu vastaamalla kyselyyn 7.6. mennessä! ⬇️
Kohderyhminä ovat kaikki Kestävä kaupunki -ohjelmaa jotenkin tuntevat tahot. Arvioinnin toteuttaa Owal Group Oy.
https://fi.eu.research.net/r/kestavakaupunki-kysely?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Kestava%20kaupunki%20-ohjelman%20arviointi%20on%20kaynnissa%20-%20Osallistu%20vastaamalla%20kyselyyn&utm_term=https***fi*eu*research*net*r*kestavakaupunki-kysely&utm_content=u-4714181-80763954-2434137-4
Kestävä kaupunki -ohjelma
Vastaa kyselyyn ja auta kestävän kaupunkikehityksen jatkotoimien suuunnittelussa!
fi.eu.research.net
Kuhmossa päättyy tänään reilun vuoden kestänyt kokeiluhanke, jossa on kehitetty Kuhmon kaupungin kestävää kehitystä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistumaan kutsuvaa työtä. Hanke on @yministerio osarahoittama ja osa @KestavaKaupunki -ohjelmaa.
https://www.kuhmo.fi/ajankohtaista/kuhmossa-kehitetaan-kuntalaisten-osallistumismahdollisuuksia-kestava-kehitys-huomioiden/
Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?
Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
;
