Heinola: Kammotusten karnevaali jänskättää tuomalla kaivattua yhteisöllisyyttä koko perheelle pimeään. Helsinki: Downtown-hankkeella Helsingin ydinkeskustan eri toimijat tarttuivat yhdessä toimeen ja tekoihin. Iisalmi: Maailman ensimmäisen kiireneutraalin kaupungin kaupoissa ja kuppiloissa joutilaisuus sallitaan. Imatra: Tiina Karkas-Sundin toteuttama
Arkkitehti Ola Gustafsson työskenteli 13 vuotta Kööpenhaminassa keskustaguru Jan Gehlin toimistossa, kunnes perusti Think Softer Planning AB suunnittelutoimiston Lundiin. Gustafssonilla on kehittämiskokemuksia ympäri maailmaa: Praha, Hampuri, Verona, Berliini, Peking, Wuhan, Shanghai, New York… Gustafsson oli
Head of Product Jari Erämaa on kotoisin 1200 asukkaan Karijoelta. Opiskeli Tampereen Teknillisessä Yliopistossa tietotekniikkaa ja teollisuustaloutta. Asuu nyt Belgiassa perheineen työskennellen Flow Analyticsissa. Yritys on erikoistunut LiDAR-pohjaiseen liikkumisen mittauksiin kaupunkiympäristössä. Menetelmä laskee etäisyyksiä infrapunalaserin
10 kerrosta ei tee tornitaloa.
Päätöksenteossa ei aina kuunnella.
Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina.
Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 % mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta.
Kappeli 86 % mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman(!) investointeja 49 % mielestä.
Ota kantaa!
Loading ...
Visualistiyrittäjä Heidi Lehto Sisustuskärpänen oy:stä kertoo, että jokaisesta kivijalkakaupasta tekee houkuttelevan omaleimainen näyttäytyminen ja rohkeus. Yrityksen on löydettävä oma tapa tulla ilmi, tuoda palvelunsa ja tuotteensa esille. Toimintaympäristölläkin on tärkeä merkitys. Visuaalisen ilmeen rakentaminen lähtee
Lundén arkkitehtien sosiologi Riitta Nieminen arvioi, että keskustojen tulevaisuus Suomessa on kaupunkikohtaista. Joillakin keskustoilla on valoisa tulevaisuus. Kehittämisen pitäisi lähteä omista vahvuuksista. Toisaalta tulevaisuuteen pitäisi katsoa irrottautumalla menneisyydestä, eikä ajattele koko ajan sitä. Tokiossa Nieminen
RAKLIn johtaja Kimmo Kurunmäki on nyt ollut johtamassa hanketta, jossa on selvitetty keinoja keskustojen elinvoiman vahvistamiseen. Keskeiseksi kehittämisnäkökulmaksi osoittautui kaikkien eri mahdollisuuksien tunnistaminen. Niiden avulla on rakennettava strateginen ote eri hankkeiden toteuttamiseen. Myös maankäytön ja
Ystävänpäivää isolla kirkolla Toiminnanjohtajatapaaminen oli perinteisesti ystävänpäivänä. Stockan kellon alla tavattiin, sitten Stockmannin esittely. Sofia Helsingissä kuultiin mm. HCM:n kuulumiset. Hotelli Kämp huikaisi. Fazerin vilinässä juotiin lähtökahvit. Mariela Nortama Stockmannin tavaratalojohtaja Mariela Nortama kertoo, että
Pukki m/s Fredrikalla Porvoossa joulupukki seilasi jokirantaan m/s Fredrikalla. VPK:n soihtusaattue ohjasi hevosrattaansa Lundin aukiolle, jossa lumihiutaleet leijuivat lopuksi. Robert Tennberg Hevoskuski Robert Tennberg ei ole ensimmäistä kertaa pukkia kyydissä… Martin Törnqvist Porvoon VPK:n nuoriso-osaston
Tapahtumamatoilla voittoon Turun tapahtumamatot ovat vuoden 2022 keskustateko Suomessa valikoituen 17 ehdokkaasta. Tapahtumamatot ovat oivalluksien täysosuma. Kai Kuutamo Sirkustaiteilija Kai Kuutamo kertoo, että paras paikka esiintyjällä on sellainen, missä on riittävästi tilaa myös yleisölle. Martti
Blogisti Pilvi Linna haastatteli neuvottelevaa virkamiestä Natalia Härkiniä Helsingin keskustan ytimessä. ”Kaupan toimiala on Suomessa merkittävä toimija yhteiskunnassa ja elinkeinoelämän kentässä. Toimiala työllistää, luo kilpailukykyä, hyvinvointia sekä alueellista ja paikallista elinvoimaa sekä tarjoaa tuotteita ja
Helsinkiläinen kaupunkisosiologian dosentti VTT Pasi Mäenpää työskentelee osan työviikostaan Kymentaan Kurtossa. Kesällä saattaa pistäytyä Iitin kirkonkylän jäätelökioskilla – jo 15 vuoden ajan. Mäenpää urbina ja agrina Blogisti Pilvi Linna haastatteli Turussa kaupunkitutkimuksen päivillä kaupunkisosiologi Pasi
Helsinkiläinen taiteilijaprofessori Juha ilonen on arkkitehti. Asuu urbaanisti, ei tarvitse arjessaan autoa. Ilonen kävi juuri Pariisin keväässä, edellisestä kerrasta ehti kulua jo 20 vuotta. Ilonen taiteilijaprofessori Blogisti Pilvi Linna haastatteli Pietarsaaressa taiteilijaprofessori Juha Ilosta kaupunkikehittämisestä.
Vartin keskustan periaatteena on, että kahden keskustan keskipisteiden väli on vähintään kaksi kilometriä...
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009873735.html Helsinki koostuukin noin 20 keskustasta? Keskustan voi määritellä paikkana, jossa vähintään 10 kauppaa ja ravintolaa parin hehtaarin alueella. Stadi on toisaalta "rypälekaupunki" verrattuna esimerkiksi yhden keskustan Pietarsaareen... #kaupunkikeskustat
Helsinki koostuukin noin 20 keskustasta? Keskustan voi määritellä paikkana, jossa vähintään 10 kauppaa ja ravintolaa parin hehtaarin alueella. Stadi on toisaalta "rypälekaupunki" verrattuna esimerkiksi yhden keskustan Pietarsaareen... #kaupunkikeskustat
Kolumni | Hyvää elämää on keskustan ulkopuolellakin
Helsingin kaupunkikeskustelu keskittyy liikaa keskustan kehittämiseen. Huomiota kannattaisi kiinnittää myös esikaupungeissa asuviin.
www.hs.fi
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009871840.html Juuri näin. Asukkaat ovat aina parhaita asiakkaita. Helsingin Vartin keskustassa on alle 30 000 asukasta (lähde: @MarttiWilhelms ).
Asukastiheys Helsingin ytimessä neliökilometriä kohden on jopa alle puolet Pariisista... #kaupunkikeskustat
Lari Malmbergilta hyvä tiivistys tilanteesta. Sisältö ratkaisee keskustan elinvoiman.
#keskustanelinvoima
Kommentti | Helsingin ydinkeskustalla on iso ongelma ja se ei liity autoihin tai polkupyöriin:
Kommentti | Helsingin Kaivokatu suljetaan autoilta, mutta ydinkeskustan tärkeimmästä kysymyksestä...
Helsingin ydinkeskusta kärsii ihmispulasta, mutta poliitikkojen taistelu keskittyy liikenteeseen, kirjoittaa kaupunkitoimituksen ...
www.hs.fi
Espan vihreiden keitaiden kausi alkaa olla ohi. Muuten oli kulkijoita ja ravintoloissa sisällä asiakkaita.
#keskustanelinvoima #kesäespa
Liedon keskustan kaupallisessa keskipisteessä sijaitsee suosittu kahvila-konditoria.
#Vartinkeskusta #kehyskunnat #lieto #KakkuAnne
Ja samalla yhteydet keskustan parkkihallien välille kuntoon? #keskustanelinvoima #kavelykeskusta
Liikenne | Helsingin kantakaupungin alle suunnitellaan uutta tunnelia:
Liikenne | Helsingin kantakaupungin alle suunnitellaan uutta tunnelia
SRV, Ilmarinen ja Keva haluavat selvittää huoltotunnelin pidentämistä ja lämpökaivojen poraamista.
www.hs.fi
#Kestäväkaupunki -ohjelma on julkaissut tuloskoosteen kestävästä kaupunkisuunnittelusta🏡
Kooste kokoaa tietoa ja testattuja ratkaisuja ohjelman kestävään kaupunkisuunnitteluun liittyvistä hankkeista.
Tutustu koosteeseen⬇️ https://kestavakaupunki.fi/-/tuloskooste-julkaistu-tietoa-ja-testattuja-ratkaisuja-kestavaan-kaupunkisuunnitteluun
#kestäväkaupunkisuunnittelu
Tutustu #Kestäväkaupunki -ohjelman tuoreeseen sosiaalisen kestävyyden tuloskoosteeseen👨👧
Kooste kokoaa tietoa ja testattuja ratkaisuja ohjelman sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä hankkeista⬇️
https://kestavakaupunki.fi/-/tuloskooste-julkaistu-tietoa-ja-testattuja-ratkaisuja-sosiaaliseen-kestavyyteen
#sosiaalinenkestävyys
#Kestäväkaupunki parhaillaan Kuntamarkkinoilla messuosastolla 0A5.
Tervetuloa kuulemaan paneelikeskustelua kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten arvioinnista ja kestävästä kaupunkisuunnittelusta huomenna klo 9 tilaan A3.25!
Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Kuntamarkkinoille 13-14.9!
#Kestäväkaupunki -ohjelman paneelikeskustelu kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten arvioinnista ja kestävyystavoitteet huomioivasta kaupunkisuunnittelusta 14.9. klo 9⬇️
http://www.kestavakaupunki.fi/tapahtumat/2023-09-13/kestava-kaupunki-ohjelma-kuntamarkkinoilla
Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Suomessa on 100 eläviä keskustoja.
Isoja ja pieniä, siltä väliltä.
Pohjoismaissa niitä on jo yli 1000 ja Euroopassa jopa 100 000?
Jokaisesta voi oppia oman keskustan kehittämiseen.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
;
