Mikkelin ”cappuccino-keskustaa”: kauppakeskus, tori, toriparkki sekä elinvoimainen kävelykatu kesällä. Vaikuttava keskustauudistus on onnistunut esimerkillisesti suhteutettuna asukaslukuun.
Kevät sulatti keskustojen elinvoiman. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa huhtikuun poikkeustila sulki yli puolet (54 %) ravintoloista, mutta kivijalkayrittäjien yhä sinnitellessä vain 17 % kaupoista. Keskustojen asiakasvirrat kutistuivat neljäsosaan.
Elinvoimalaskentaan osallistui 35 kaupunkia. Korona kurittaa pahimmin suurimpien kaupunkien keskustoja.
Elinvoimalaskentaa keskustoissa on Suomessa tehty yli viisi vuotta. Alkuvuodesta vaikutti siltä, että elinvoimakehitys keskustoissa oli tasaantunut. Kehitystä edellisinä vuosina olivat heikentäneet uudet kuluttajatottumukset, vahvistunut verkkokauppa ja kaupan rakennemuutos. Ravintoloiden osuus keskustoissa oli keskimäärin noin 1 %:n kasvussa vielä alkuvuodesta 2020. Huhtikuussa ravintoloista alle puolet pystyi enää palvelemaan asiakkaitaan rajoitetusti. Alkoholin ulosmyyntiä ei valtio sallinut niille poikkeustilanteessakaan.
Keskustan lounasravintoloista noin kolmasosa tarjoilee nyt ”pussilounaita”, mutta niiden kysyntää on alentanut kotietätyön moninkertaistuminen. Harvat hampurilaisravintolat, joissa on kotiinkuljetus ja mahdollinen autokaista, ovat voineet vahvistaa myyntimääriään.
Helsingin keskustan elinvoima on ollut vakaata vuosia, mutta elinvoima laski viimeisellä päivitysjaksolla. Pääkaupungin keskusta on edelleen kaupallisesti Suomen tiivein. Tyhjät liiketilat 7.5 % on selkeästi valtakunnallisen keskiarvon (11.0 %) alapuolella, mutta lisääntyivät alkuvuoteen 2 % jo ennen koronasukellusta. Poikkeustilanne kadotti Helsingin keskustan liikevaihdosta huhtikuussa -48 %. Ravintoloista -78 % ja kaupoista -31 % ei enää palvellut.
Tampereen keskustaan vaikuttaa edelleen jättimäinen raitiotietyömaa. Turussa laaja toriparkkityömaa heijastaa nyt keskustan elinvoimaan. Monikeskuksisten Espoon ja Vantaan kehitys oli mielenkiintoista ennen koronakevättä. Myös Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Pori ja Kouvola olivat mukana elinvoimalaskennassa eli yhteensä lähes kaikki 30 suurinta kaupunkia sekä muutama pienempi.
Elinvoimatilastot Martti Wilhelms / puh. 050 538 4334 / www.allincityapp.com
KESKUSTAT KORONAN JÄLKEEN
Keskustoissa Suomen tulevaisuus? Kuluttaminen kohdentuu lähelle? Ravintolarenessanssi? Etätyö lisääntyy, työympäristöihin tehokkaammat neliöt? Asuminen tiivistyy, vaikka arkena muista ihmisistä etäistytään?
Liikkumistarve vähentyy, lähiliikkuminen sähköistyy, autovapaus lisääntyy? Kotimaanmatkailu vahvistuu, eikä kaukomaille enää huiskita? Kaupunkimainen elämäntapa vahvistuu yhteisöllistäen Suomea?
KESKUSTAT AVAUTUMASSA
Ravintolat alkavat Suomessa taas avautua kesäkuussa. Mielenkiintoista on nähdä, miten kuluttajat palaavat kesäkuussa keskustoihin ja takaisin työpaikoilleen. Odotusarvo lähivuosille on, että ravintolaelämä alkaa monipuolisesti kukoistaa keskustoissa. Kuluttajat ”matkailevat” ruokaelämyksiin lähikeskustoihin. Kotimaanmatkailu lisääntyy hyödyttäen keskustaravintoloita. Matkailuvirrat kaukomaille vähenevät.
Yritysyhteisötilat keskustoissa lisääntyvät, vaikka samalla etätyö kasvaa. Digitalisaatio synnyttää tilallisesti joustavampia työympäristöjä, mutta vähemmillä neliöillä. Vastapainona joskus puuduttavalle digiarjelle läheltä löytyy elämyksellinen keskusta, jossa voi nähdä ja kohdata aidosti muita.
Maankäytön tehostaminen vähentää arjen liikkumistarvetta lisäten kuluttajien autovapautta. Sähköavusteinen liikkuminen kaupungin sisällä kasvaa, mutta välimatkat lyhenevät. Edellyttää esteetöntä, korkealuokkaista kaupunkitilaa sekä viisaita liikennejärjestelyjä mm. Shared space -katutiloja.
Suomi janoaa viisasta ja juurevaa valtiollista kaupunkipolitiikkaa ilmastomuutoksen ja kaupungistumisen kiihtyessä. Kaupunkikeskustoissa erilaisten toimintojen päällekkäisyys hyödyttää Suomea:
- – vahvistaa taloutta kaikilla tasoilla
- – tuo kansainvälistä kilpailukykyä
- – lisää kestävyyttä kaikilla tasoilla
- – luo uusia innovaatioita
- – synnyttää uusia yrityksiä
- – luo uusia työpaikkoja
- – hillitsee myös ilmastonmuutosta
- – säästää myös luontoa
- – harmonisoi liikennettä ja liikkumista
- – tarjoaa ihmisille parempaa elämää
- – vahvistaa yhteisöllisyyttä Suomessa
Asuminen keskustassa ja keskustan tuntumassa vahvistuu. Edellyttää joustavaa kaupunkikohtaista lisä-, täydennys- ja korotuskaavoitusta, jopa vajaakäyttöisten tehottomien rakennusten purkamista. Keskusta-asukkaat nauttivat kaupunkimaisesta elämäntavastaan asuen, työskennellen ja viettäen vapaa-aikaa pienemmässä ”hiilikolmiossa”. ”Urbi” ei edes omista autoa, vaan suuntaa vastuullisen kuluttamisensa lähistön monipuolisiin ravintola- ja kahvilapalveluihin. Keskustojen asukasmäärät kaksinkertaistuvat 20 vuodessa tulevaisuuden kaupungeissa. Viisasta on kaupungeissa sijoittaa yli 10 000 asukasta neliökilometrille mm. hidastamaan näin ilmastonmuutosta.
KESKUSTOJEN ELINVOIMALASKENNAT HUHTIKUUSSA 2020
Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms (puh. 050 538 4334, sähköposti martti.wilhelms@salokorpi.com). TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy on mitannut yli viisi vuotta elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa.
Mittauksessa käytetään Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää elinvoimalaskentamenetelmää. Se perustuu liiketilojen käyttöön laskentahetkellä. Edellyttää aina jalkautumisen ko. keskustaan.
Muutokset päivitetään paikan päällä suoraan sähköiseen karttapohjaan. Tulosta verrataan edellisiin laskentoihin. Näin varmistuu elinvoiman muutokset useiden vuosien aikasarjoina. Tuloksia voi vertailla mieluummin samankokoisten kaupunkien kesken.
Elinvoimalaskennan 2020 tietoliite löytyy verkko-osoitteesta www.allincityapp.com, jossa on mm. paikalliset yhteyshenkilöt 35 Suomen kaupungista sekä vuoden 2020 laskentojen taulukkotiedot.
Pokko Lemminkäinen
Puh. 040 555 3462
LISÄTIETOJA ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY:N VALMISTELUVALIOKUNNALTA
Tuula Loikkanen, valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja,
edunvalvontajohtaja, Suomen Kaupan liitto
Puh. 040 922 0750
Pekka Vähäkangas, EKK:n puheenjohtaja,
Kuopion apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 044 718 2792
Aulis Tynkkynen,
tutkimus ja kehittäminen
Puh. 040 014 3969
Kauko Aronen kuntayhteistyö,
kaupunkitutkimuspäällikkö Suomen Kuntaliitto
Puh. 050 557 0578
Eija Kölhi viestintä,
tj. Radio Foni Oy
Puh. 040 737 7750
Tero Lassila kiinteistökehittäminen,
tj. Nortecon Oy
Puh. 040 076 8014
Johanna Rajala kaupunkisuunnittelu,
Aviapoliksen aluearkkitehti
Puh. 050 302 8975
Johanna Ruotsi keskustayhdistykset,
tj. LAKES ry
Puh. 044 337 6060
