Suomessa on matalan rakentamisen ja löysän kaupunkirakenteen rakentamisperinne. Kaupunkirakenteemme hajaantuvat helposti, etäisyydet alkavat kasvaa ja palveluverkot pirstaloituvat. Liikkuminenkin hankaloituu. Ei synny aina sykettä, eipä kunnon pöhinää. Kaikki kaupungit eivät edes näytä kaupungilta. Onko kaikilla juureva kehittämisvisio?

Pariisissa on toisin. Siellä asuu 25 000 asukasta neliökilometrillä. On tiheimmin asuttu kaupunkialue Euroopassa. Kaupunkitilassa on kuitenkin paljon vihreyttä vaikuttavine jokimaisemineen. Pariisissa ei ole tyhjiä kivijalan liiketiloja. Ilman metroa Pariisi ei toimi: Uutta kehärataa (200 km) rakennetaan jo Olympialaisia 2024 varten.

Jos suomalainen kaupunki rakentuisi yhtä tehokkaasti kuin Pariisi, niin 100 000 asukkaan suomalainen kaupunki mahtuisi kaksi kilometriä kertaa kaksi kilometriä ruutuun sisältäen kaupat, ravintolat, työpaikat ja hotellit sekä kaupunkivihreät. Aluetehokkuusluku olisi silloin noin kaksi.

Alle 20-kerroksiset talot ovat kansainvälisen luokituksen mukaan matalia. Jos joku haluaa rakentaa suomalaiseen keskustaan tyylikkään esim. 15-kerroksisen (on matala) talon, niin miksi estää? Vai pitääkö hänen hankkia yhteensä kolme tonttia, joille rakentaa yhteensä kolme viisikerroksista kerrostaloa. Tämän kertautuessa koko kaupunkirakenne hajaantuu etäisyyksien kasvaessa, autoriippuvuus vaan lisääntyy ja kaupungin hiilijalanjälki kasvaa kiihdyttäen ilmastonmuutosta.

Onko Suomessa yhtään kaupunkisuunnittelijaa, jota ilmastonmuutos ei kiinnosta?

Millä muulla tavalla ilmastonmuutosta hillitään kuin korkealla rakentamisella?

Pitääkö maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjoittaa, että 15-kerroksinen rakentaminen pitäisi sallia jokaisessa kaupungeissa?

Ovatko 15-kerroksiset talot aina rumia?

Categories: PilviLinna