28.8.2019. Vuotuinen EKK:n konferenssitapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1998 Kouvolassa. Sen jälkeen: 1999 Kajaani, 2000 Tampere, 2001 Kouvola, 2002 Lahti/Heinola, 2003 Oulu, 2004 Pori/Rauma, 2005 Joensuu, 2006 Vaasa, 2007 Jyväskylä, 2008 Imatra, 2009 Kotka, 2010 Rauma, 2011 Kokkola, 2012 Tampere, 2013 Mikkeli, 2014 Kuopio, 2015 Hyvinkää, 2016 S:joki, 2017 H:ki, 2018 Lappeenranta, 2019 Pori ja 2020 Tikkurila/Vantaa.

Blogisti Pilvi Linna kysyi Helsingin EKK:n puheenjohtajalta Pekka Vähäkankaalta, miltä kaupunkikeskustojen tulevaisuus Suomessa näyttää?

Kaupungistuminen on ykköstrendi maailmassa. Suomessa maaseutu on osa urbaania elämänmuotoamme. Maaseudun asukkaat käyvät töissä kaupungeissa. Mutta palvelut keskittyvät sinne, missä asutaan.

Keskustojen elinvoimaa halutaan nyt lisätä ja saavutettavuutta vahvistaa. Ravintola-, hyvinvointi- ja elämyspalvelut ovat lisääntymässä. Toimivat keskustat ovat ihmisen mittaisia.

Kaavoitus voi kangistaa kaupunkisuunnittelun kaavoihinsa. Kaupunkisuunnittelu kaipaisi uudistamista, nopeutta ja ketteryyttä. Tyhjät toimitilat eivät palvele ketään.

Ikääntyvät ihmiset haluavat asua keskustassa palvelujen äärellä. Opiskelijat ovat aina arvostaneet keskusta-asumista. Nyt myös perheet. Keskusta innostavana asuinpaikkana lisää sen elinvoimaa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on myös ekologista. Elävä kaupunkikeskusta tuo kaupungille kilpailuetuja. Suomi tarvitsee valtiojohtoista kaupunkipolitiikkaa.

Vähäkankaan omat suosikkikeskustat?

Vähäkangas arvostaa oman Kuopionsa toria. Se on ”mualiman napa”. Ihmisen mittakaavaiset keskustat ovat suosikkejaan kuten Rauman maailmanperintöpuukeskusta. Shanghai on mielenkiintoinen. Metropoli rakentuukin useista keskustoista. Kävelykatu on silti paras.

Ovatko suomalaiset ”puolikaupunkilaisia”?

Voiko suomalaisten yhteyttä katkaista maa- ja metsäseutuun?

Categories: PilviLinna

fiFinnish
fiFinnish