Arkkitehti SAFA, Tkt, asumistutkija Jyrki Tarpiota kiinnostaa suomalaisten asuminen tulevaisuudessa.

Tarpio ja asuminen

Blogisti Pilvi Linna haastatteli Jyrki Tarpiota Hietalahdessa taustana rakentuva uudisasuinkohde.

”Keskustan pienet asunnot ovat viime aikoina olleet julkisuudessa. Monia näkökulmia. Pieniin asuntoihin liittyy myös välttämättömyyttä ja tuloihinkin liittyviä asioita. Mihin on varaa, mihin ei. Myös toiminnallisia haasteita, että arki sujuu. Etenkin nyt korona-aikoina. Mitä vaikuttaa minimoiminen? Onko siinä järkeä?”

Asumisen suunta nyt?

”Kaupunkeihin rakennetaan paljon. Kaupunkeihin muuttaa paljon väkeä. Kysyntä nostaa asuntojen hintoja. Tietyissä paikoissa on nyt kova kysyntä. Peruskysymys on, että alammeko tulevaisuudessa tekemään pienempiä tiloja ja asuntoja. Emme voi lähteä siitä, että kaikilla on varaa isoon asumisväljyyteen. Eikä kaikki haluakaan väljyyttä esim. ekologisista syistä. Vähemmän näin lämmitettäviä neliöitä.”

Parveke?

”Ehkä jokaisessa pienessä asunnossa voisi olla parveke? Helpoin vastaus olisi, että kyllä. Olisi aika luontevaa. Mitä pienempi asunto, niin mahdollisuus päästä ulos on tärkeää.”

Mutta toisaalta, jos on hyvät esimerkiksi kerroskohtaiset ulkotilat, niin yhtä hyvä. Eilen tutustuin saksalaiseen puukerrostaloon, jonka katolle oli tehty upea asukasterassi puutarhoineen. Kaksi alinta kerrosta oli liiketilaa ja 11. kerroksessa oli vaikuttava yhteisterassi. Eikä varsinaisia parvekkeita. Aivan kuten 1950-luvulla Arne Ervin suunnittelemassa asuintornissa Tapiolassa.”

Sijainti?

”Jos asut keskustassa, niin oma elämäntyyli voi valikoitua toisenlaiseksi. Parveke on keskustassakin tärkeä, mutta sen tilalla voi olla jokin muu ulkoyhteistila, joka helposti saavutettavissa. Ovat parvekkeet sisään vedetty tai ulokkeita. Kaikki vaikuttaa asumiseen. Ulokeparvekkeista pilarikannatuksella on huonojakin esimerkkejä”, Tarpio tiivistää lopuksi.

Categories: PilviLinna

fiFinnish
fiFinnish