Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen on ollut EKK:n hallituksen varapuheenjohtajana jo 15 elävää vuotta. Hiltunen toimi viimeksi EKK:n kevätkokouksen valitsemana puheenjohtajana 27.5.2021 johtaen ryhdikkään taitavasti ja jäntevän esimerkillisesti ”hybridikokousta” näyttäen mallin kaikille Suomen keväkokoustajille.

Blogisti Pilvi Linna haastatteli Harri Hiltusta syntymäpäivänsä kunniaksi arkisesti työnsä merkeissä.

Hiltunen aloitti Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtajana vuonna 2005, kun silloinen toimitusjohtaja ja EKK:n kunniajäsen numero 2 (2009-) Ukko Laurila jäi eläkkeelle.

Kiinteistöliiton sijainti Annankatu 24:ssä on aivan keskustan sykkeessä – mitä hyvää, mitä huonoa?

”Matka työpaikalta on lyhyt kaikkiin Helsingin eri palveluihin. Kiinteistöliittoon vieraiden ja työntekijöiden on helppo tulla. Joukkoliikenne tuo ja omalla autollakin pääsee sujuvasti, koska pysäköintihallit sijaitsevat aivan vieressä. Ne, jotka asuvat Helsingin keskustassa, pääsevät helposti kävellen. Täältä on nopeaa lähteä muualle keskustaan esimerkiksi kokouksiin. Kävely on nopein tapa liikkua keskustassa ja samalla saa hyötyliikuntaa. Näiltä osin sijainti on erinomainen.

Talo on rakennettu jo 1898, joten vanhassa rakennuksessa on haasteita sen peruskorjaamisessa, kiinteistötekniikassa ja kunnossa pitämisessä. Tilat eivät ole helposti muokattavissa eri tarpeisiin ja kaikkiin työntekijöiden tilatoiveisiin”.

Mitä mieltä kiinteistöveron hinnoitteluperusteista?

”Kiinteistövero perustuu vyöhykkeisiin. Erilaisille kiinteistöille eri alueilla määritellään käypien arvojen kautta erilaiset verotustasot. Maapohjalle on olemassa erilaisia arvoja. Nyt ollaan uudistamassa kiinteistöveroa ja pohditaan sen kehittämistä hienojakoisemmaksi. Maapohja määrää verotuksessa käytettävä arvon. Haasteina Helsingin ydinalueilla on se, että kiinteistöillä ei juuri käydä kauppaa. Tontit eivät vaihda omistajaa, joten on hankalaa arvioida, mikä olisi maapohjan todellinen markkina-arvo. Jos sitä yritetään juontaa esimerkiksi asunto-osakkeiden myyntihinnoista, on se haastavaa. Ydinkeskustan tonteille ei käydä kauppaa, koska omistajat haluavat pysyä omistajina. Suomessa on toisaalta myös huomattava määrä kuntia ja alueita, joissa ei ole halua jatkaa omistajina, mutta kukaan ei halua ostaakaan niitä. On kiinteistöjä, joilla on negatiivinen markkina-arvo, jopa rakennuksienkin osalta. Tuottavat omistajilleen vuosittain vain kuluja. Tuottoarvo on negatiivinen. Ovat merkittävä haaste tulevaisuuden kiinteistöverotukselle”.

Categories: PilviLinna