Elinvoima tiivistyy numeroihin

TULOKSET SUOMEN 37 KESKUSTASTA

Kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät asemaansa. Keskustan asukasmäärät ovat keskimäärin kasvussa. Tiedot perustuvat vuosittaiseen elinvoimalaskentaan. Tuloksia on julkistettu vuodesta 2015.

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

Elinvoimaluvun vuosittainen lasku on 2019−2022 ollut keskimäärin -3,9 %, mutta viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021−2022 oli -2,3 %. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on keskimäärin 11,4 % (kolme vuotta sitten 10,3 %).

Verkkokauppaa tutkittiin yhdeksässä kaupungissa. Verkkokauppa voi olla mahdollisuus keskustan yrityksille – keskimäärin 61 % kivijalkakaupoista ja 51 % ravintoloista käy verkkokauppaa. Ilmiö on selvästi vahvistunut parissa vuodessa.

Vartin keskusta on uusi kaupunkikehittämisen käsite. Kaikki kilometrin säteellä keskipisteestä on Vartin keskustassa. Jos kotiovelta matka keskustan keskipisteeseen on yksi kilometri, niin kävely sinne kestää korkeintaan vartin. Kaupat, ravintolat ja palvelut pitää sijaita keskustassa. Isot kaupungit rakentuvat useista Vartin keskustoista. Asukasmäärät Vartin keskustoissa ovat 10 vuoden aikana nousseet keskimäärin 10,5 % ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 12,0 %.

Jäntevä kaupunki hidastaa ilmastonmuutosta. Vartin keskustoissa asuu keskimäärin 6 690 as/km2  (yli 100 000 asukkaan kaupungit v. 2020). Tavoitelukuna voisi olla 8 000 as/km2. Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii, sähköavusteinen mikroliikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistävät lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä.

Investoinnit keskustaan tukee kaupungin kestävyyttä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Asiakasvirtojen vahvistajia (”traffic builders”) ovat esimerkiksi isot ruokakaupat, oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtumapuistot ja suuret monitoimiareenat sijaiten lähellä keskustan keskipistettä.

Lue tiedote ja koko raportti..

EKK Tiedote 27.5.2022

Elinvoimajulkistus 2022 liite

Categories: Ajankohtaista

fiFinnish