Mikko Leisti toimii nytkin yrittäjänä Helsingin keskustassa. Brändi on Sofia Helsinki, jossa mm. iltaravintola Marga toimii Senaatintorin sivustalla historiallisessa Kiseleffin talossa. Kauppias Johan Sederholm rakennutti talon 1700-luvulla palvelemaan laajenevaa silloista Stockmannin tavarataloa. Paikka suunniteltiin tilaksi, jossa edistetään asioita, tehdään kauppaa ja katsotaan tulevaisuuteen. Ihmisten välisten kohtaamisten keskeinen merkitys ei nyt horju digitalosoitumisen ja tekoälyn aikakaudellakaan.
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yrittäjä Mikko Leistiä Helsingin keskustan kehittämisestä tulevaisuuden kukoistukseen aloittaen hänen äärimmäisistä kehittämistyötaustoistaan.
”Teinipoikana palasin Kaliforniasta Suomeen ja aloitin hieman suomiummikkona Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK) kirjoittaen lopuksi sieltä ylioppilaaksi. Nuorena opiskelin opettajaksi valmistumatta. Sitten oli erilaisia ravintola- ja klubihommia mm. Art goes kapakkaa sekä ravintolat Helmi ja Kaivo. Ehdin olla myös S-ryhmän palveluksessa joitakin vuosia. Tekemässä myös mainoselokuvia. Perustamassa Momentumia eli kokemuksellisen markkinoinnin toimistoa. Myös tekemässä YLE Teemaakin. Pyhälle ja Rukalle sekä Viking Linelle töitä. Helsingin McCannin toimitusjohtajanakin. Royal ravintoloiden hallituksessakin tovin. Pluto Finlandissa tekemässä ”merkityksellisiä töitä” eli aloimme kysyä asiakkailta, että onko tällä sulle mitään merkitystä. Euroviisut 2007 oli eka iso duuni. Keskustakirjasto Oodille tekemässä sen perustamiskonseptia. Helsinki Design Capital 2012 hakemustakin. Paljon näitä varhaisen vaiheen tulevaisuuspohdintoja tiivistäen ne ajatuksiksi etteivät vaan ”lillumaan”. Vuonna 2020 perustettiin Helsinki Group – kuukausi ennen koronaa aloitettiin palveluliiketoiminnat. Nyt Sofiassa on tapahtumia, seminaareja, co working -tiloja sekä iltaravintola Marga. Syntymävuodestani 1967 olen ehtinyt aika moneen suuntaan mukaan.”
Miten koko Suomen pääkaupunkikeskustaa pitäisi kehittää esimerkkinä?
”Jossakin vaiheessa on levinnyt ajatus, että olisi vain yksi keskusta. Ehkä se ei tänä päivänä tai muutenkaan pidä paikkaansa. Toisaalta Helsingin keskustahan on koko maailman keskusta. Tänne ovat kaikki tervetulleita. Kaikissa kiinnostavissa kaupungeissahan on aina monta kiinnostavaa keskustaa. On kulttuurikeskustaa, on liiketoimintakeskustaa, on ravintolakeskustaa, on bailukeskustaa. Näinhän ne kaupungit muodostuvat, mutta kaikkea ei voi olla kaikkialla. Suomen ja Helsingin maakuva on paljon muutakin kuin vain Engelin Tuomiokirkko Senaatintorin sivustalla, minkä kautta toisaalta kaikki haluavat kyllä kävellä. ”
Helsingin keskustan kehittäminen nyt?
”Perusmantra on, että keskusta palvelee kaikkia. Kaupunki on kehittyvä organismi. Se on tänä päivänä niin valmis kuin se vain voi olla. Se että porukka miettii jotakin huomista, jolloin on enemmän roskiksia ja parkkipaikkoja tai on enemmän ratikoita tai vähemmän ratikoita, voi olla tyhmää. Keskustat muuttuvat aina vääjäämättä johonkin suuntaan, joissakin paikoissahan ne terävöityvät. Jos keskusta ei käytetä, se on kuin perustaloissa, joka jää lämmittämättä. Päälähtökohta on siis, että kaupunki ei ole ikinä valmis ja sitä pitää käyttää koko ajan. Ensin luodaan kysyntää kutsumalla ihmisiä paikalle. Päätehtävä on siis saada ihmisiä lisää keskustaan. Kutsutaan heidät keskustaan: tapahtumiin, lanseeraamisiin, kaffeelle tai kävelylle. Kutsut ovat kaikkien vastuulla kuten eri toimijoiden, yritysten, yhteisöjen ja yhdistysten. Saada ihmiset liikkeelle! Kutsumisen idea on olennaisinta. Jatkuva muistuttaminen on markkinoinnissa tärkeää. Näin asiat alkavat kehittyä. Aina tulee porukkaa kuten joulukadun avaamiseen. Toisaalta myös rakenteellista visiotakin tarvitaan.”
Missä keskustassa kannattaisi vierailla?
”Turun keskusta kesäisine jokirantoineen on esimerkillinen kuten Tampereen vireä keskusta, Porvookin on hauska, kesäinen Oulun keskusta kivoine paikkoineen yllätti. Glasgowin keskusta on muutoksineen tutustumisen arvoinen, koska siellä tehtiin iso hyppy 1970-luvulta, kun raskas teollisuus siirtyi muualle. Glasgowiin on rakennettu useita tapahtuma-areenoita ja kuitenkin siellä on vesisadetta 70% päivistä. Rotterdam kauppahalleineen on kiva. Tukholman keskusta on nyt tasoittunut miellyttävästi. Helsingin keskustasta voi olla ylpeä 365 päivää vuodessa.”
