Keskustatekokilpailu sulkeutuu 4.9.2026 Keskustatekokilpailu on 7. kertaa. Ehdotuksista (1 kpl A4 PDF sisältäen valokuvan/valokuvat) toivotaan löytyvän uusia älykkäitä keskustatekoja – niin pienemmistä kuin suuremmista keskustoista – virkeitä käytäntöjä innostamaan kaikkia Suomen keskustakehittäjiä. Painopiste ei ole
Citytietäjä 2026 ratkaistiin Hämeenlinnan Citykonferenssin iltajuhlassa idyllisellä raatihuoneella kilpailtiin Citytietäjä 2026 tittelistä. ”Nophone” voitti: Jyrki Käki, Tero Lassila, Dan Mollgren, Sofia Amberla ja Lari Laakso. Palkintopokaalina oli purkki hämeenlinnalaista majoneesia. Toiminnanjohtaja Sari Räsänen ja visailuemäntä
jenni.homer@etu.fi, taija.lintumaki@etu.fi, anne.stenros@gmail.com, emilia.saatsi@porvoo.fi, aulis.tynkkynen@gmail.com, niina.kilpela@gov.fi, lilly@iki.fi, minna.seppanen@tampere.fi, niklas.lahteenmaki@hameenlinna.fi, martti.wilhelms@salokorpi.fi, minttu@minttusaarinen.com, mika.nevalainen@verkatehdas.fi, markku.rimpela@hameenlinna.fi, jari.ahjoharju@santaclausfoundation.fi, heidi.lehto@sisustuskarpanen.com, david@thinksofter.com, jari.eramaa@agc.com, heikki.hirvonen@outlook.com, katja.koskela@wsp.com, tero.lassila@nortecon.fi, tanja.pasila@messukeskus.com, magnus.soderstrom@visitvaasa.fi, tapani.touru@sitowise.com, katja.palonen@gov.fi, sari@kaupunkikeskusta.fi
Hämeenlinnalainen ja eurooppalainen kaupunkipoliitikko Sari Rautio arvostaa Hämeenlinnan keskustan kerroksellisuutta, kaikkea mitä ihminen tarvitsee löytyy läheltä, on hallintoa ja kirkko, on kaupallista toimintaa, on tilaa, on kauneutta ja vielä puitakin. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi,
Luova johtaja David Sim Think Softer Ltd. (Lundista) painottaa, että Venetsia on äärimmäisen mielenkiintoinen kaupunki. Kaikki me tunnemme ja tiedämme kyllä Venetsian. Kaupungissa ei ole autoja, mikä muuttaa täysin keskustaympäristön, joka on hiljainen, siellä voi
Pietarsaaren Cityryhmä ry:n toimintakoordinaattori Hanna Eklund kertoo monipuolisesta työarjestaan: vuodessa teemme seitsemän kaupunkitapahtumaa mm. elokuinen ”Spotlight” eli Kulttuurin ja kaupan yö, marraskuussa avaamme joulukauden, osallistumme myös EKK:n keskustatekokilpailuihin ja jouluikkunakilpailuihin, vastaamme torista ja sen eri
Keskustakehittämisen opas Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta kehittämissuosituksia kestävään keskustakehittämiseen. Syntyi parikymmentäsivuinen kuvallinen julkaisu. Se luovutettiin ympäristöministeriölle Helsingin Aleksanterinkadun kulmalla ja sykkeessä. Kari Luoto PTY:n Toimitusjohtaja Kari Luoto: ”Ruokakaupoille tilaa keskustoihin …” Virve Hokkanen Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Virve
Joensuussa joulu avautui pikkupakkasessa Kahden asteen pakkanen, pieni valkoinen lumivaippa ja torin hämärtyvä iltapäivä. Alkuun pysäytti JOY:n kuorolaulu, sitten Teatteri-Traktori ilahdutti. Sininen hetki sytytti satumaisen Talven taikaa -valoteoksen. Tulkoon joulu! Joonas Kekäle Kekäle Oy:n toimitusjohtaja
Vekara-Varkaus on vuoden 2021 keskustateko Yhteisöllisyyden voimannäyte. Värittää kaupunkikuvan kolmesti vuodessa: Festivaaliviikko on kesäkuussa, Syys-Vekara syyslomalla ja Talvi-Vekara hiihtolomalla. Tuottamiseen osallistuvat kymmenet alueen yritykset ja yhdistykset. Turbona Warkauden kaupunkikeskusta ry (perustettu 2020) ja toiminnanjohtaja Niina
Blogisti Pilvi Linna haastatteli tulevaisuusguru ja kosmopoliitti Minna Takalaa Senaatintorilla. ”Kiinnostuin ja innostuin trendien maailmasta opiskellessani Lontoossa muotoilua yliopistossa. Palvelumuotoiluahan ei vielä silloin tunnettu. Muotoilu painottui vain tuotemaailmaan kuten teolliseen muotoiluun esim. kännyköihin. Teknologia boomissa
Blogisti Pilvi Linna haastatteli arkkitehtia ja tekniikan tohtoria Anne Stenrosia Helsingin vanhassa kauppahallissa hänen kaupunkielämistään. ”Väitöskirjatyössäni jo huomasin, että kaupunkisuunnittelunkin keskiössä on paikkojen merkitys. Aloittelin väitöskirjatyöni hyvin abstraktilta tasolta opiskellessani Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, suorittaen toista
Blogisti Pilvi Linna haastatteli vuokrauspäällikkö Ville Laurilaa Helsingin ydinkeskustan toimitilojen menestyksellisestä kehittämisestä. ”Työssäni olemme yhdessä tiimini kanssa usein tekemisissä yritysten ylimmän johdon kanssa ja keskustelemme paljon strategisista kysymyksistä koskien mm. suhdannemuutoksista, laajenemisia ja yritysjärjestelyitä ja
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %.
Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä.
Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä.
Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Äänestäjistä 67 % on sitä mieltä, että lyhytvuokraus (Airbnb) nostaa keskustan elinvoimaa.
Äänestäneistä 82 % on sitä mieltä, että neljä vuodenaikaa lisää keskustan elinvoimaa.
Kaikki äänestäjät olivat yksimielisiä siitä, että jokainen keskusta tarvitsee ainutlaatuista elämyksellisyyttä.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...