Suomessa on 108 kaupunkia elävine kaupunkikeskustoineen. Jokaisessa avataan joulu- ja talvikausi noin kuukausi ennen jouluaattoa.
Joulukauden 2025 ykköspäivä on lauantai 22.11. Silloin Helsingin keskustassa avataan joulukausi jo 77. kertaa. Turun Tuomiokirkon joulukuuseen syttyi jo vuonna 1900 ensimmäiset sähkövalot, mutta Helsingin joulunavauskarnevaali jatsisävelin vuonna 1949 on esikuva kaikille Suomen joulunavauksille.
Paras jouluikkuna Lapualla Valtakunnallisen jouluikkunakilpailun 2025 voitti taianomainen ”Hopeisen rouvan metsä” Lapualta. Juhlatarvikevuokraamo Kalos hurmasi raadin yksinkertaisella valkoisuudellaan, joka on nyt ajankohtainen rauhan väri. Jouluikkuna on hillitty ja rauhallinen, mutta toisaalta dramaattinen. Se on toteutettu
Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) -järjestö käynnisti valtakunnallisen yhteisjoulunavausperinteen vuonna 2017 Suomen juhliessa 100 vuottaan. Nyt on jo yhdeksäs kerta. Tapahtuma tukee erikoiskaupan tärkeintä myyntikautta työllisyys- ja verovaikutuksineen sekä vahvistaa kansainvälistä talvimatkailua. Luonnonlumi viimeistelee näyttävästi suomalaiset
Pori Fashion Weekin vuoden 2025 keskustateko Suomessa. Tapahtuma oli pehmeä vastaisku muotikaupan murrokselle ja verkkokaupan ultrapikamuodille. Kivijalkayrittäjä Ida Lahtinen ja Porikortteleiden tuottajan Laura Pullisen idea sai 32 kivijalkayrittäjää ja osallista upeasti liikkeeseen. Houkutteli useita tuhansia
Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Kimmo Lapintie lähtee Suomen kaupunkiverkon (yhteensä 108 kaupunkia) kehittämisen arvioinnissaan siten, että mitä sanalla ”kaupungilla” tarkoitetaan. Itse hän asuu saaristokaupungissa, joka koostuu monesta eri saaresta ollen hyvin saaristomainen, mutta haluaa kutsua itseään
Tampereen hankekehityspäällikkö, arkkitehti SAFA Minna Seppänen oli lokakuussa tutustumassa Riikan kehittämiseen ja kehittymiseen. Hän kertoo, että kaupungin kannalta keskustayhdistyksemme Tampere Tunnetuksi ry (perustettu 1965) on mitä parhain tuntosarvisto yritysmaailmaan, tapahtumien maailmaan ja kadun maailmaan. Keskustayhdistys
Kuntaliiton kehittämispäällikkö ja EKK:n valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja (2025-) Anne Jarva asuu Helsingin cityn sykkeessä nauttien kaupunkielämän kaikista herkuista. Kaupunkikeskustan kehittämisessä tärkeintä on se, että kaupunkikeskusta toimii jokaisena vuodenaikana. Siellä on riittävästi elämää ja erilaisia toimintoja. Se
Keskustakehittämisen opas Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta kehittämissuosituksia kestävään keskustakehittämiseen. Syntyi parikymmentäsivuinen kuvallinen julkaisu. Se luovutettiin ympäristöministeriölle Helsingin Aleksanterinkadun kulmalla ja sykkeessä. Kari Luoto PTY:n Toimitusjohtaja Kari Luoto: ”Ruokakaupoille tilaa keskustoihin …” Virve Hokkanen Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Virve
Joensuussa joulu avautui pikkupakkasessa Kahden asteen pakkanen, pieni valkoinen lumivaippa ja torin hämärtyvä iltapäivä. Alkuun pysäytti JOY:n kuorolaulu, sitten Teatteri-Traktori ilahdutti. Sininen hetki sytytti satumaisen Talven taikaa -valoteoksen. Tulkoon joulu! Joonas Kekäle Kekäle Oy:n toimitusjohtaja
Vekara-Varkaus on vuoden 2021 keskustateko Yhteisöllisyyden voimannäyte. Värittää kaupunkikuvan kolmesti vuodessa: Festivaaliviikko on kesäkuussa, Syys-Vekara syyslomalla ja Talvi-Vekara hiihtolomalla. Tuottamiseen osallistuvat kymmenet alueen yritykset ja yhdistykset. Turbona Warkauden kaupunkikeskusta ry (perustettu 2020) ja toiminnanjohtaja Niina
Blogisti Pilvi Linna haastatteli Helsingin Yliopiston kaupunkimaantieteen media-aktiivista professoria (jo vuodesta 2002) ja Urbarian johtajaa Mari Vaattovaaraa, joka haluaa itse kokea kaupunkiympäristöä mm. pyöräilemällä, jota on nyt vapusta lähtien harjoittanut yhteensä jo 4500 kilometriä. ”Juhlatilaisuuteemme
Blogisti Pilvi Linna haastatteli uudistetun Lahden kauppahallin ”tirehtööriä” Titta Matsaria. ”Lahden uusittu kauppahalli avattiin toukokuun 16. päivä. Ydinajatuksena oli lähiruoka ja lähialueiden pientuotanto. Kaikki myytävä on siis kotimaista, ihanaa, laadukasta ja puhdasta lähiruokaa. Kotimaisuus on
Blogisti Pilvi Linna haastatteli professori Laura Kolbea, joka oli vuonna 2017 EKK 20 vuotta -juhlakonferenssin puhujana Helsingissä. ”Kaupunkielämä Krunikassa ja mökkielämä Sysmässä ovat eurooppalaistakin elämäntapaa. Eikä ole luokkasidonnaista. Kaksipaikkaisuus läpäisee nyt kaikki yhteiskunnan kerrostumat eli
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Äänestäjistä 67 % on sitä mieltä, että lyhytvuokraus (Airbnb) nostaa keskustan elinvoimaa.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...