Kaupunkikiertue Heinolassa Kaupunkikiertueet käynnistyivät keväällä 2025 Lappeenrannassa ja Haminassa. Toimintavuoden viimeinen vierailu oli 7.10. Heinolan historiallisessa WPK:n talossa. Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen johdolla 53 kolmannen vuosikurssin arkkitehtuuriopiskelijaa alkoivat ideoida ja tuoda näkemyksiään Heinolan
Keskustakilpailu 2026 sulkeutuu 15.11.2025 Kilpailuehdotukset yksi A4 yksipuoleinen PDF meilattava viimeistään 15.11.2025 pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi (+ kopio kaija.tervala@kaupunkikeskustat.fi) Edelliset voittajat ja perustelut www.kaupunkikeskustat / historiikki ”28 vuotta eläviä keskustoja” sivut 32-46. KESKUSTAPALKINTOVOITTAJAT 1999-2025 1999 Kajaani, 2000 Lahti,
Excu ”18” Tartto-Valga-Riika-Jurmala Laskeuduimme 2.10. iltapäivällä Tarttoon. Aluksi tutustuimme Viron vaikuttavaan kansallismuseoon. Ultramoderni ERM valmistui 2016 ranskalaisten arkkitehtien suunnittelemana. Rakennuksen pituus on 350 metriä ja näyttelypinta-alaa on 6000 m2. Yliopistokaupunki vuodesta 1632 Tartto oli ulkomaalaisilta
Tampereen hankekehityspäällikkö, arkkitehti SAFA Minna Seppänen oli lokakuussa tutustumassa Riikan kehittämiseen ja kehittymiseen. Hän kertoo, että kaupungin kannalta keskustayhdistyksemme Tampere Tunnetuksi ry (perustettu 1965) on mitä parhain tuntosarvisto yritysmaailmaan, tapahtumien maailmaan ja kadun maailmaan. Keskustayhdistys
Kuntaliiton kehittämispäällikkö ja EKK:n valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja (2025-) Anne Jarva asuu Helsingin cityn sykkeessä nauttien kaupunkielämän kaikista herkuista. Kaupunkikeskustan kehittämisessä tärkeintä on se, että kaupunkikeskusta toimii jokaisena vuodenaikana. Siellä on riittävästi elämää ja erilaisia toimintoja. Se
Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen osallistui Citykonferenssin kakkospäivänä yhteiselle taidekävelylle. Vaikutelmat ovat mukavat, etenkin kun aurinko paistaa. Kyllönen on ensimmäistä kertaa mukana konferenssissa. Kaupunkisuunnittelu on tosi mielenkiintoinen laji, jopa oma lempilaji. Keskustojen kehittäminen on osa sitä.
Viisi viisasta esimerkkiä Tikkurila kehittyy vauhdikkaasti. Huippuesimerkeistä suomalaiset keskustakehittäjät voivat ottaa mallia. Ratikkaakin on luvassa. Vantaan kaupunkisuunnittelijat kertovat. Seppo Niva Asemakaava-arkkitehti Seppo Niva: ”Ehdolla Euroopan Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnoksi…” Mika Perttunen Elinkeinopäällikkö Mika Perttunen:
City Rocks in Riksu Riihimäen kaupunkikeskusta kuroutuu kohti asemanseutua. Metropolialueen kainalossa kehittyvä kaupunki on erinomainen paikka asua, kuluttaa ja nauttia. Jere Penttilä Kaupunginjohtaja Jere Penttilä: ”Riihimäen vahvuus on sijainnissa…” Niina Matkala Kaavoituspäällikkö (vs.) Niina Matkala:
Vaasa ja elinvoimatilanteet Vaasassa avattiin kesäkävelykatu 21.5.2021. Aurinko paistoi, kuten aina. Samana päivänä julkaistiin elinvoimalaskentojen tulokset. Vaasan keskusta kehittyy lähivuosinakin. Max Jansson Verkställande direktör Shopping Vaasa Max Jansson: ”Vi kommer att bygga ut gågata med
Blogisti Pilvi Linna haastatteli uudistetun Lahden kauppahallin ”tirehtööriä” Titta Matsaria. ”Lahden uusittu kauppahalli avattiin toukokuun 16. päivä. Ydinajatuksena oli lähiruoka ja lähialueiden pientuotanto. Kaikki myytävä on siis kotimaista, ihanaa, laadukasta ja puhdasta lähiruokaa. Kotimaisuus on
Blogisti Pilvi Linna haastatteli professori Laura Kolbea, joka oli vuonna 2017 EKK 20 vuotta -juhlakonferenssin puhujana Helsingissä. ”Kaupunkielämä Krunikassa ja mökkielämä Sysmässä ovat eurooppalaistakin elämäntapaa. Eikä ole luokkasidonnaista. Kaksipaikkaisuus läpäisee nyt kaikki yhteiskunnan kerrostumat eli
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kiinteistökehittäjä Markku Rusasta, joka on osallistunut EKK:n toimintaan yli 10 vuotta mm. perinteisille syysopintomatkoille ja konferensseihin. ”Keskustan kiinteistöjen kehittämisessä on tärkeintä dynamiikka. On moninaisesti huomioitava kaikki ikä- ja sosiaaliryhmät. Kehittyminen ei
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Äänestäjistä 67 % on sitä mieltä, että lyhytvuokraus (Airbnb) nostaa keskustan elinvoimaa.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...