KALENTERIIN VUOSI 2026 STRATEGIAPROSESSI 2030 valmistelu käynnistynyt Hallituksen kokoustorstait kello 10.30- 5.2., 26.3., 4.6., 24.9. ja 5.11. Keskustapalkinto 2026 voittaja julkistetaan helmikuussa Kevätkokous on 26.3. ja syyskokous on 5.12. Kevätseminaari ”tutkimustorstai” 23.4. Keravalla Elinvoimayhteisjulkistus 22.5.
Mollgren EKK:n puheenjohtaja 2026 Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren valittiin EKK:n sääntömääräisessä syyskokouksessa 11.12.2025 Suomen Kiinteistöliitossa uudeksi puheenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtajamme Pekka Vähäkangas toimi tyylikkäästi viisi vuotta puheenjohtajana johtaen EKK:ta onnistuneesti uusille kehittymistasoille siirtyen syksyllä eläkkeelle Kuopion
Paras jouluikkuna Lapualla Valtakunnallisen jouluikkunakilpailun 2025 voitti taianomainen ”Hopeisen rouvan metsä” Lapualta. Juhlatarvikevuokraamo Kalos hurmasi raadin yksinkertaisella valkoisuudellaan, joka on nyt ajankohtainen rauhan väri. Jouluikkuna on hillitty ja rauhallinen, mutta toisaalta dramaattinen. Se on toteutettu
Porvoon asemakaavapäällikkö Emilia Saatsi pitää siltahanketta hienona kuvaten mahtavalla tavalla Porvoota ja sen historian materiaalisuutta. Purettu silta oli teräsbetonia. Uusi silta on taas puurakenteinen ollen uustulkinta alkuperäisestä puusillasta. Vanhaan Porvooseen saavuttaessa nyt terva tuoksuu… Kuuntele
Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Kimmo Lapintie lähtee Suomen kaupunkiverkon (yhteensä 108 kaupunkia) kehittämisen arvioinnissaan siten, että mitä sanalla ”kaupungilla” tarkoitetaan. Itse hän asuu saaristokaupungissa, joka koostuu monesta eri saaresta ollen hyvin saaristomainen, mutta haluaa kutsua itseään
Tampereen hankekehityspäällikkö, arkkitehti SAFA Minna Seppänen oli lokakuussa tutustumassa Riikan kehittämiseen ja kehittymiseen. Hän kertoo, että kaupungin kannalta keskustayhdistyksemme Tampere Tunnetuksi ry (perustettu 1965) on mitä parhain tuntosarvisto yritysmaailmaan, tapahtumien maailmaan ja kadun maailmaan. Keskustayhdistys
Ystävänpäivää Kairossa Toiminnanjohtajatapaaminen on perinteisesti ystävänpäivänä. Nyt 2024 Kotkassa. Upouusi Satama Areena huikeine puurakenteineen, Merikeskus Vellamo vakuuttivat, mutta sokerina pohjalta löytyi merimieskapakka Kairo possoineen. Tiina Salonen Satama Areenan toimitusjohtaja Tiina Salonen on ylpeä Kotkan upouudesta
Joulukausi käynistyi Manskilla Kouvola oli mukana valtakunnallisessa yhteisjoulunavauksen toisessa aallossa marraskuun lopussa. Kävelykadulle tuli väkeä tuhatmäärin. Pakkanen viilti 10 asteessa, mutta aurinkokin kurkisti. Kati Klaavuniemi Kouvolan Ydinkeskusta ry:n toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemi nauttii joulunavauksen kuivasta pakkaskelistä.
Vilna ja Kaunas yllättivät EKK:n ammatillinen syysopintomatka suuntautui lokakuiseen Etelä-Baltiaan. Vilna ja Kaunas hivelivät siisteydellään sekä laajalla historiallisuudellaan, jopa karheudellaan. Molemmista löytyi linjakasta liettualaista kaupunkihenkeä. Ursula Rautell Kivijalan kalakauppias Ursula Rautell esittää, keskustojen olisi nyt
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yrittäjä Mikko Leistiä Helsingin keskustan kehittämisestä tulevaisuuden kukoistukseen aloittaen hänen äärimmäisistä kehittämistyötaustoistaan. ”Teinipoikana palasin Kaliforniasta Suomeen ja aloitin hieman suomiummikkona Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK) kirjoittaen lopuksi sieltä ylioppilaaksi. Nuorena opiskelin opettajaksi
Blogisti Pilvi Linna haastatteli Helsingin Yliopiston kaupunkimaantieteen media-aktiivista professoria (jo vuodesta 2002) ja Urbarian johtajaa Mari Vaattovaaraa, joka haluaa itse kokea kaupunkiympäristöä mm. pyöräilemällä, jota on nyt vapusta lähtien harjoittanut yhteensä jo 4500 kilometriä. ”Juhlatilaisuuteemme
Blogisti Pilvi Linna haastatteli uudistetun Lahden kauppahallin ”tirehtööriä” Titta Matsaria. ”Lahden uusittu kauppahalli avattiin toukokuun 16. päivä. Ydinajatuksena oli lähiruoka ja lähialueiden pientuotanto. Kaikki myytävä on siis kotimaista, ihanaa, laadukasta ja puhdasta lähiruokaa. Kotimaisuus on
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä.
Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä.
Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Äänestäjistä 67 % on sitä mieltä, että lyhytvuokraus (Airbnb) nostaa keskustan elinvoimaa.
Äänestäneistä 82 % on sitä mieltä, että neljä vuodenaikaa lisää keskustan elinvoimaa.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...